Torstain terävä:Kissin ensimmäinen platinamyyntiin yltänyt pitkäsoitto

Kiss:Destroyer

Maaliskuun puolivälissä 1976 Casablanca Recordsin julkaisemana ilmestynyt Destroyer on Kissin neljäs studioalbumi ja samalla kolmas yhtyeen kotimaassa Yhdysvalloissa top 40:ään kohonnut pitkäsoitto. Saksassa ja Uudessa Seelannissa kyseessä oli yhtyeen ensimmäinen listoille noussut albumi. Kultalevyksi Destroyer myi jo ilmestymisvuotensa huhtikuussa ja platinaa se saavutti marraskuussa. Kyseessä oli Kissin ensimmäinen platinamyyntiin yltänyt pitkäsoitto. Tyylillisesti Destroyer tuli merkitsemään irtiottoa yhtyeen kolmen aikaisemmin ilmestyneen albumin edustamasta raa’asta soundista. Kissin kolme ensimmäistä studioalbumia olivat myyneet kohtuullisesti, mutta vasta livetuplan Alive! myötä yhtye oli saavuttanut ensimmäisen kultalevynsä. Sen menestys hyödytti paitsi yhtyettä itseään myös levy-yhtiö Casablanca Recordsia. Loppuvuodesta 1975 Kiss solmi uuden sopimuksen Casablancan kanssa osittain siksi, että levy-yhtiö oli ollut varsin kannustava yhtyettä kohtaan sen levytysuran alkuvaiheesta lähtien. Destroyerin tuottajaksi valikoitui aikaisemmin Alice Cooperin kanssa työskennellyt Bob Ezrin. Hän esitteli yhtyeelle esimerkiksi ääniefektejä, jousia ja lapsikuoron. Ensimmäistä kertaa Kissin albumilla oli mukana myös yhtyeen ulkopuolisia muusikoita, eli New Yorkin filharmoninen sinfoniaorkesteri. Alice Cooperin yhtyeen kitaristia Dick Wagneria kuultiin Ace Frehleyn sijaan kappaleessa Sweet Pain, vaikkei häntä mainittu krediittitiedoissa. Wagner vastasi myös akustisesta kitarasta Peter Crissin vokalisoimassa balladihitissä Beth. Aliven! ja Destroyerin suosion siivittämänä Kiss suuntasi ensimmäiselle kiertueelleen Eurooppaan. Destroyerin treenit alkoivat elokuussa 1975. Bob Ezrin valikoitui pitkäsoiton tuottajaksi siksi, että hänet koettiin oikeaksi henkilöksi viemään yhtyeen soundi seuraavalle tasolle ja osaltaan pitämään yllä Aliven! myötä saaavutettua menestystä. Destroyerin nauhoitukset alkoivat syyskuun alussa 1975 New Yorkin Electric Lady -studioilla Dressed to Kill ja Alive!-kiertueiden välisen tauon aikana. Tuolloin äänitettiin pohjaraidat. 

Suurin osa Destroyerin nauhoituksista tapahtui tammikuussa 1976 Alive!-kiertueen tultua päätökseen. Ensimmäinen Destroyerin sessioissa äänitetty demokappale Ain’t None of Your Business oli Peter Crissin vokalisoima. Kyseinen raskas Becky Hobbsin ja Lew Andersonin kirjoittama kappale tuli yhtyeen hylkäämäksi ja se ilmestyi myöhemmin Michael Dess Barresin yhtyeen Detectiven vuonna 1977 julkaistulla esikoisalbumilla. Kiss sitä vastoin hyväksyi muita ulkopuolisilta tahoilta saapuneita kappaleita. Kim Fowley ja Mark Anthony osoittautuivat biisinkirjoitusprosessissa keskeisiksi vaikuttajiksi. Heidän yhtyeensä Hollywood Starsin vuonna 1974 nauhoittamalta albumilta Shine Like A Radio löytyivät kappaleen King of the Night Time World otsikko ja keskeinen rakenne. Äänityssessioiden aikana Ezrin antoi yhtyeelle myös oppitunteja musiikin teoriasta. Paul Stanley kuvasi myöhemmin työskentelyä Ezrinin kanssa musiikillisena intensiivikurssina. Pitkäsoitolta julkaistut kolme ensimmäistä singleä; Shout It Out Loud, Flaming Youth ja Detroit Rock City eivät menestyneet loistokkaasti, mutta niistä ensin mainittu toi yhtyeelle ensimmäisen listaykkösen Kanadassa. Destroyer lähti myymään odotustenmukaisesti vasta, kun radioasemat alkoivat soittaa Detroit Rock Cityn b-puolella julkaistua balladia Beth.   Elokuun lopussa 1976 Beth julkaistiin uudestaan ja tällä kertaa singlen ykköspuolella. Kuukautta myöhemmin se kohosi seitsemänneksi Billboardin listalla. Destroyer on saavuttanut ansaitsemansa arvostuksen täysin vasta myöhemmin. Vuonna 1989 Kerrang! listasi pitkäsoiton sijalle 36. sadan kaikkien aikojen parhaan heavyalbumin listallaan. Vuonna 2003 Destroyer saavutti sijan 489. Rolling Stonen 500 kaikkien aikojen parhaan albumin listalla. Guitar Worldin sadan kaikkien aikojen parhaan kitara-albumin listalla Destroyer sijoittui 60:ksi. Pitkäsoitto kelpuutettiin myös mukaan teokseen 1001 Albums You Must Hear Before You Die.