Lauantain pitkä:The Clashin menestynein pitkäsoitto

The Clash:Combat Rock

14. syyskuuta 1982 CBS Recordsin julkaisemana ilmestynyt Combat Rock on The Clashin viides studioalbumi. Britanniassa se nousi listakakkoseksi ja pysyi listoilla 23 viikon ajan. Yhdysvalloissa pitkäsoiton paras listasijoitus oli seitsemäs ja listaviikkoja kertyi 61. Tuplaplatinaan yltäneellä myynnillään Combat Rock on The Clashin albumeista suosituin. Pitkäsoiton antiin lukeutuvat muun muassa yhtyeen kaksi suurinta singlemenestystä; Rock The Casbah ja Shoud I Stay Or Should I Go. Combat Rock jäi The Clashin legendaarisen lineupin viimeiseksi pitkäsoitoksi. Rumpali Topper Headon jätti yhtyeen heti albumin viimeistelemisen jälkeen ja kitaristi Mick Jones poistui The Clashin riveistä vuonna 1983. Vuonna 1980 julkaistun tripla-albumin Sandinista! jälkeen solisti/kitaristi Joe Strummer koki yhtyeen ajelehtivan luovassa mielessä.  Strummer ja basisti Paul Simonon olivat tyytymättömiä The Clashin tuonaikaisena managerina toimineen Blackhill Enterprisesin tylsään ammattimaisuuteen. Helmikuussa 1981 Strummer ja Simonon kehottivat yhtyetovereitaan aloittamaan uudelleen yhteistyön The Clashin originaalin managerin Bernie Rhodesin kanssa The Clashin alkuaikojen energian palauttamisen toivossa. Yhtyetovereistaan enenevässä määrin vieraantunut kitaristi Mick Jones ei ollut tyytyväinen kyseiseen päätökseen. Tähän mennessä rumpali Topper Headon oli hankkinut itselleen huumeriippuvuuden ja niinpä yhtyetoverit erottivat hänet The Clashista Combat Rockin julkaisun jälkeen. Albumin äänitysten ja miksaamisen aikana sen työnimenä oli Rat Patrol from Port Bragg. Äänitykset käynnistyivät Lontoossa, mutta pian yhtye majoittui New Yorkin Electric Lady – studioille, joissa äänityksiä jatkettiin marras-joulukuussa 1981. Electric Lady – studioilla oli nauhoitettu myös The Clashin diskografiassa Combat Rockia edeltänyt ja vuonna 1980 ilmestynyt edellinen pitkäsoitto Sandinista!

New Yorkissa tapahtuneiden äänitysten aikana Mick Jones asui tuonaikaisen tyttöystävänsä Ellen Foleyn luona ja Strummer, Simonon ja Headon läntisellä 44 kadulla sijainneessa Iriquous Hotelissa, joka oli tullut tunnetuksi James Deanin asuinpaikkana 50-luvun alussa kahden vuoden ajan. New Yorkissa tapahtuneiden äänitysten päätyttyä joulukuussa 1981 yhtye palasi Lontooseen suureksi osaksi seuraavan vuoden tammikuuta. Tammi-maaliskuussa 1982 vuorossa oli kuusi viikkoa kestänyt kiertue, joka vieraili Japanissa, Australiassa, Uudessa Seelannissa, Hong Kongissa ja Thaimaassa. Kyseisen kiertueen aikana Pennie Smith nappasi albumin kansikuvan Thaimaassa maaliskuussa 1982. Kauko-idän kiertueen jälkeen The Clash palasi Lontooseen kuuntelemaan kolme kuukautta aikaisemmin New Yorkissa äänittämäänsä musiikkia. Yhtye neuvotteli uuden albuminsa kappaleiden kokonaismäärästä ja miksausten pituudesta. Nauhoitettuja kappaleita oli 18, joten materiaali olisi riittänyt tuplalevyyn. Mick Jones olisi kannatanut tupla-albumia ja kappaleiden pitempiä ja tanssittavampia miksauksia. Muu yhtye oli yksittäisen pitkäsoiton ja lyhyempien kappalekohtaisten miksausten kannalla. Seikka herätti kismaa albumin ensimmäisestä miksauksesta vastanneen Jonesin ja muun yhtyeen välillä. Manageri Bernie Rhodes ehdotti tuottaja Glyn Johnsia remiksaamaan albumin. Kyseinen editointi tapahtui Johnsin kotistudiossa Warnfordissa, Hampshiressa. Strummerin ja Jonesin avustamana Johns editoi Combat Rockista 46-minuuttisen yksittäisen albumin. Alun perin kyseessä oli kestoltaan 77 -minuuttinen tupla-albumi. Esimerkiksi kappaleiden Rock the Gasbah ja Overpowered by Funk introt ja codat jätettiin pois ja lopulta albumin kappaleiden kokonaismäärä supistui 12 biisiin. Kyseisten remiksausten aikana Strummer ja Jones äänittivät uudelleen lauluosuudet kappaleisiin Should I Stay Or Should I Go ja Know Your Rights ja myös remiksasivat kappaleet uudestaan, jotta niiden potentiaali singlekappaleina pääsisi täysiin oikeuksiinsa.

Combat Rockin teksteihin vaikutti keskeisesti Vietnamin sota jälkivaikutuksineen. Straight to Hellin aiheena ovat amerikkalaissotilaiden ja vietnamilaisten vaimojen hylätyiksi tulleet lapset. Sean Flynn kertoo näyttelijä Errol Flynnin pojasta, joka katosi vuonna 1970 sodalta piiloutuessaan. Elämäkerturi Pat Gilbertin mukaan monilla Vietnamin sotaa kuvanneilla Combat Rock -albumin kappaleilla oli koloniaalista melankoliaa ja surullisuutta heijastava tunne.Yhtyeeseen oli tehnyt suuren vaikutuksen Francis Ford Coppolan vuonna 1979 valmistunut ja Vietnamin sodasta kertonut elokuva Apocalypse Now. Sandinista!-triplan kappaleessa Charlie Don’t Surf oli suora viittaus kyseiseen elokuvaan. Myös muut Combat Rockin kappaleet vähintään heijastavat amerikkalaisen yhteiskunnan moraalista heikentymistä. Red Angel Ragnet oli saanut inspiraationsa tammikuussa 1982 tapahtuneesta Guardian Angelsin newyorkilaisjäsenen Hank Melvinin ampumataposta. Kappale sisältää viittauksen Martin Scorcesen vuoden 1976 elokuvaan Taxi Driver. Kosmo Vinyl äänitti useita pätkiä dialogia imitoiden  elokuvan päähenkilön Travis Bicklen ääntä. Combat Rockin julkaisua seuranneella konserttikiertueella Joe Strummerin hiustyyli muistutti Bickleä. Kappaleessa Ghetto Defendant on mukana beatrunoilija Allen Ginsberg, joka osallistui myös sen live-esityksiin albumin julkaisua seuranneissa konserteissa New Yorkissa. Ginsberg oli tutkinut punkmusiikkia ja hyödynsi lyriikoissaan do the worm ja slam dance – tyyppisiä ilmauksia. Kappaleen lopussa hän toistelee Heart Sutraa, suosittua buddhalaisten mantraa.

Rock The Gasbahin musiikki oli Topper Headonin käsialaa ja se perustui piano-osuuteen, jonka kanssa hän oli leikitellyt. Päädyttyään studioon ilman kolmea yhtyetoveriaan Headon äänitti itsenäisesti rumpu, piano- ja basso-osuudet, eli valtaosan kappaleen musiikillisesta instrumentaatiosta. Muut The Clashin jäsenet olivat vakuuttuneita Headonin äänityksestä ja pitivät kappaletta musiikillisesti valmiina. Strummer ei kuitenkaan pitänyt Headonin käsialaa olleesta kappaleen tekstistä. Strummerin mielessä oli jo entuudestaan lyyrisiä ideoita tuleviin kappaleisiin ja hän kirjoitti uudet, kappaleen melodiaan sopivat lyriikat. Rock The Gasbah nousi Yhdysvaltojen singlelistalla kahdeksanneksi ja kappaleesta tehtiin myös Don Lettsin ohjaama erottuva musiikkivideo, joka sai runsasta näkyvyyttä toimintansa aloittaneella tv-kanava MTV:llä. Tammikuussa 2000 Combat Rockista julkaistiin muun The Clashin levytystuotannon tavoin remasteroitu versio. Jo ilmestymisvuotenaan New Musical Express nimesi Combat Rockin vuoden neljänneksi parhaaksi albumiksi. Vastaavasti Straight to Hell ja Know Your Rights sijoittuivat kyseisen vuoden 50 parhaan kappaleen joukkoon. Combat Rock myi kultaa marraskuussa 1982, platinaa tammikuussa 1983 ja moninkertaista platinaa kesäkuussa 1995. Blenderin myöhäisemmässä arviossa todettiin, että vaikka Combat Rock sisälsi tanssittavaa soundia ja The Clashin kaksi suurinta singlehittiä, muissa kappaleissa oli kiinnostavia sovituksia ja albumi sisälsi myös joitakin Strummerin parhaista lyriikoista. Slant Magazinen 80-luvun parhaiden albumien listalla Combat Rock saavutti sijan 80. Myös Kurt Cobain nimesi kyseisen pitkäsoiton 50 kaikkien aikojen suosikkilevynsä listalleen.