Perjantain pohjat:Eräs brittien vitaalisimmista pubrockyhtyeistä

Ducks Deluxe on englantilainen, 70-luvun alkupuolella uransa käynnistänyt pubrockyhtye, joka jatkaa edelleen konsertointia ja julkaisee myös uutta materiaalia. Diggareidensa keskuudessa nimellä The Ducks tutuksi tullut yhtye on tullut tunnetuksi nopeatempoisesta kappalemateriaalistaan ja energisistä live-esiintymisistään. Yhtyeen lopetettua välillä toimintansa sen jäsenistö menestyi myös soolourillaan. Ducks Deluxe perustettiin helmikuussa 1972 ja sen originaalin kokoonpanon muodostivat Brinsley Schwartzin roudarina toiminut kitaristi Martin Belmont, Help Yourselfin kanssa yhteistyötä tehnyt, niin ikään kitaroinut  Sean Tyala, Help Yourselfissa bassotellut Ken Whaley ja rumpali Michael Cousins. Viimeksi mainitun korvasi pian Tim Roper ja yhtyeen kokoonpanoa täydensi myös aikaisemmin Flamin' Grooviesin roudarina toiminut Nick Garvey. Ducks Deluxen musiikki oli Lontoon pubrock-skenessä harvinaislaatuisen energistä ja pian yhtye soittikin kahdesti viikossa Kentish Townin Tally Hossa ja sai managerikseen Dai Daviesin. Whaley erosi yhtyeestä ja liittyi myöhemmin uudelleen Help Yourselfin riveihin. Joulukuussa 1972 Ducks Deluxe äänitti kaksi kappaletta Man-yhtyeen joulujuhlissa. Niistä toinen, Boogaloo Babe julkaistiin tuplakymppituumaisella levyllä Christmas at the Patti ja kyseessä oli Ducks Deluxen debyyttilevytys. Seuraavana vuonna yhtye solmi sopimuksen RCA:n kanssa ja julkaisi Tyalan ja Garveyn käsialaa olleen ensisinglensä Coast to Coast. Yhtye esiintyi myös BBC:n TV Play for Today -nimisen draamasarjan jaksossa nimeltä Blooming Youth. Yhtyeen nimeä kantanut esikoisalbumi ilmestyi alkuvuodesta 1974 ja se tavoitti jotakin Ducks Deluxen livekeikkojen tulisesta energiasta ja jännityksestä. The Sabres-yhtyeessä vaikuttanut basisti ja kosketinsoittaja Andy McMaster liittyi yhtyeeseen ja osallistui sen kakkosalbumin Taxi to the Terminal Zone levyttämiseen, mutta hänen visiittinsä Ducks Deluxessa jäi kestoltaan lyhyeksi.

Yhtye nauhoitti ensimmäisen Peel-sessionsa huhtikuussa 1974. Pian tämän jälkeen Garvey lähti ja hänet korvasi aikaisemmin Nashville Teensissä bassotellut Micky Groome. Vaikka yhtye äänitti toisen Peel Sessionsa maaliskuussa 1975, RCA pudotti yhtyeen palkkalistoiltaan ja se julkaisi Jumpin' -nimisen ep:n ranskalaisen levy-yhtiön Skydogin kautta. Tim Roperin lähettyä Brinsley Schwartz ja Billy Rankin soittivat yhtyeen jäähyväiskiertueella. Siltä erää viimeisen keikkansa Ducks Deluxe soitti heinäkuun ensimmäisenä 1975 Lontoon 100 Clubilla. Garvey ja McMaster perustivat The Motorsin Rob Henryn ja rumpali Ricky Slaughterin kanssa. Myöhemmin Henryn korvasi Bram Tchaikovsky. Tyla perusti The Tyla Gangin, jonka kokoonpanoon mukaan tullut Whaley oli Help Yourselfin toiminnan loputtua ehtinyt vaikuttaa myös Man-yhtyeessä. Lisäksi Tyla Gangiin kuuluivat kanadalainen Bruce Invinere ja aikaisemmin Winkies-yhtyeen rytmiryhmän muodostaneet basisti Brian Turrington ja rumpali Mike Desmarais. Tyla Gang julkaisi kaksi albumia Yhdysvalloista käsin operoineella Beserkley-yhtiöllä, mutta sen brittiläisen osaston ajauduttua konkurssiin yhtye lopetti toimintansa vuonna 1978. Tyla aloitti soolouransa ja julkaisi kolme pitkäsoittoa, joista debyyttialbumilta Popped Out poimittu single Breakfast in Marin oli top ten-menestys Saksassa vuonna 1980. Tyla, Groome sekä rumpali Paul Simmons ryhtyivät musiikilliseen yhteistyöhön Man-yhtyeen Duke Leonardin kanssa ja muodostivat yhtyeen The Force, kunnes Tyla jätti musiikkibisneksen terveyssyistä. Leonard ja Groome kasasivat sitä vastoin uudelleen yhtyeen Deke Leonard's Iceberg. Schwartz ja Belmont liittyivät ensiksi mainitun kosketinsoittajan Bob Andrewsin kanssa Graham Parkerin yhtyeeseen The Rumour. Kyseistä nimeä käyttäen yhtye esiintyi myös ilman solistiaan. Belmont soitti myöhemmin Carlene Carterin CC Ridersissa ja Nick Lowen Cowboy Outfitissä.

Riper muutti Norwichiin ja saavutti menestystä paikallisissa yhtyeissä. Hän menehtyi helmikuussa 2003. Ironisesti Ducks Deluxen esikoisalbumi saavutti menestystä myöhemmin, sillä bändin jäsenet olivat nousseet emoyhtyettä suurempaan suosioon Graham Parker & The Rumourin, The Tyla Gangin ja The Motorsin riveissä. Ducks Deluxe teki reunionin juhlistaakseen originaalin perustamisensa 35-vuotisjuhlaa. Juhlakonserin pitopaikkana yhdeksäs lokakuuta 2007 oli 100 Club Lontoossa. Kokoonpanon muodostivat Belmont, Tyla, Groome ja Rankin. Marraskuuhun ajoittui konsertti Leicesterin The Musicianissa. 20. syyskuuta 2008 yhtye soitti Espanjassa PopXiria -festivaalin viimeisen illan pääesiintyjänä. Maalis-huhtikuussa 2009 Ducks Deluxe konsertoi Ruotsissa. Yhtyeen pysyvän kokoonpanon muodostavat Belmontin ja Tylan lisäksi basisti Kevin Foster ja muun muassa Wild Angelsissa ja The Inmatesissa rummuttanut Jim Russell. Toukokuussa ilmestyi kuudesta uudesta kappaleesta koostunut minicd Box of Shorts, jonka tuottajana toimi Paul "Bassman" Riley. Kesäkuussa 2010 seurasi uusi täyspitkä albumi Side Tracks and Smokers. Uuden tuotannon lisäksi se sisälsi vasta löydettyjä ja remasteroituja raakamiksauksia joistakin alun perin yhtyeen varhaisilla albumeilla julkaistuista kappaleista. Pitkäsoiton kansitaiteesta vastasi Stiff Recordsin tunnettu suunnittelija Tobbe Stuhre. Seuraavana vuonna ilmestyi Jungle Recordsin julkaisemana livelevy Riviera Shuffle, jota oli saatavilla ainoastaan postimyynnin kautta. Yhtyeen 40-vuotisjuhlakiertueella keväällä 2012 Ducks Deluxen kokoonpanossa mukana oli 37 vuoden poissaolon jälkeen myös Schwartz.