Edgar Winter Group:They Only Come Out at Night
Marraskuussa 1972 ilmestynyt They Only Come Out at Night on
Edgar Winter Groupin kolmas studioalbumi. Siitä muodostui paitsi kaupallinen
menestys, myös yhtyeen lopullinen läpimurtolevy. Itse pitkäsoitto nousi
Billboardin listalla kolmanneksi ja siltä poimituista singleistä upeariffinen
ja Dan Hartmanin tukevaa bassottelua ja yleisestikin varsin upeaa
instrumentaatiota sisältävä Frankenstein nousi jopa listakärken ja lempeästi
svengaava, iskevän riffin ja revittelevämmät soolo-osuudet yhdistävä Free Ride
saavutti sekin 14. sijan. Musiikillisesti pitkäsoitto tarjoaa
vaikutteita etenkin bluesrockista ja poprockista yleisvireen ollessa rentoutunut ja
ripeätempoinen. Uusintajulkaisut pitkäsoitosta cd-formaatissa ovat vuosilta
2006 ja 2008. Winterin ja Dan Hartmanin yhteistyötä edustava Hanging Around
käynnistää pitkäsoiton maittavasti svengaavalla rokkauksellaan. Samaisen
parivaljakon käsialaa oleva When It Comes on astetta nyanssikkaampi ja rikastaa
soundiaan Winterin saksofonisoololla. Alta Mira rullaa sulavalinjaisesti
iskevän ja suorastaan nerokkaan pelkistetyn riffin kera. Undercover Man
rikastaa albumikokonaisuutta tyylitajuisilla hardrockvivahteillaan. Pitkäsoiton
kakkospuolen avaava ja täysin Winterin käsialaa oleva Round an Round on
tyylikäs ja myös ripauksen melankoliaa sisältävä, instrumentaatioltaan rikas
tunnelmapala. Edgar Winterin, Barbara Winterin sekä Ronnie Montrosen
yhteistyötä edustava Rock N’ Roll Boogie Blues tarjoaa tosiasiassa runsaimmin
hardrockvaikutteita ja We All Had a Real Good Time on otsikostaan huolimatta
varsin sielukas rockrypistys. Kahden roketin väliin sijoittuu Hartmanin
käsialaa oleva todella kaunis ja puhutteleva balladi Autumn. They Only Come Out at Night on eräs Edgar
Winterin laadukkaimmista albumikokonaisuuksista vuonna 1971 julkaistun ja
suorastaan erinomaisen Edgar Winter’s White Trashin ohella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti