Perjantain pohjat:Eräs Tom Waitsin 80-luvun klassikoista

Tom Waits:Rain Dogs


Syyskuussa 1985 Island Recordsin julkaisemana ilmestynyt Rain Dogs on Tom Waitsin kahdeksas studioalbumi.  Se on väljästi tulkittavissa konseptialbumiksi, jonka aiheena ovat New Yorkin urbaanit häädetyt. Rain Dogs on yleisesti tulkittu keskimmäiseksi pitkäsoitoksi albumitrilogiassa, jonka muut osat ovat sen kaksi vuotta varhaisempi edeltäjä Swordfishtrombones ja pari vuotta myöhemmin ilmestynyt seuraaja Franks Wild Years. Albumilla vierailevat kitaristit Keith Richards ja Marc Ribot ja musiikillisesti kyseessä on varsin rikas kokonaisuus esimerkiksi bluesvaikutteineen  ja New Orleansin musiikkimaailmasta muistuttavine puhaltimineen. Brittilistalla Rain Dogs saavutti sijan 29. ja samaisen vuosikymmenen lopussa Rolling Stonen 80-luvun sadan parhaan albumin listalla Rain Dogs nousi sijalle 21. Vuonna 2003 samaisen musiikkilehden 500 kaikkien aikojen parhaan albumin listalla Rain Dogsin sijoitus oli 397. Suurin osa pitkäsoiton kirjoitusprosessista tapahtui syksyllä 1984 Manhattanilla Washingtonin ja Horatio Streetin kulmauksessa. Albumin nauhoituksiin valmistautuessaan Waits äänitti kadun ääniä ja muuta ambient melua tavoittaakseen sen kaupungin äänen, josta muodostui albumin teema. Rain Dogsin soundin tavoittamiseksi hyödynnettiin rikasta instrumenttivalikoimaa. 80-luvun puolivälissä monet artistit ja yhtyeet hyödynsivät syntetisaattoreita ja rumpukoneita ja Rain Dogs tulikin tunnetuksi orgaanista soundistaan ja keinoista, joilla kyseinen soundi saavutettiin. Ran Dogsilla Waits työskenteli ensikertaa kitaristi Marc Ribotin kanssa. Tämä oli vaikuttunut Waitsin tavanomaisesta poikkeavista studiotyöskentelytavoista. Ribotin mukaan Waitsin yhtye ei lainkaan treenannut uusia kappaleita ennen äänityksiä, vaan Waits soitti ne yhtyeelle akustisella kitaralla. Rain Dogsilla Waits teki ensi kertaa yhteistyötä myös Rolling Stonesin Keith Richardsin kanssa. Waitsin mukaan Richardsilla oli hieno henki studiossa. Kaksikko oli keskenään samalla aaltopituudella ja kyse oli ikään kuin eläimen vaistosta. Barney Hyskonsin mukaan Rain Dogsin yleinen urbaanien häädettyjen teema oli saanut osaltaan inspiraationsa Martin Bellin vuonna 1984 valmistuneesta dokumentista Streetwise, jota varten Waitsia oli pyydetty tekemään musiikki.  Musiikillisesti Rain Dogs on yleisesti tunnustettu Waitsin keskeisimpiin töihin lukeutuvaksi. Erityisesti se saneli uuden suunnan, jonka Waitsin musiikki otti edeltävän pitkäsoiton Swordfishtrombonesin jälkeen.  Albumin tunnetuimpiin kappaleisiin lukeutuvat muun muassa Rod Stewartin coveroima Downtown Train sekä Jockey Full of Bourbon, jonka kotoinen Miljoonasade versioi nimellä Rokkibändi Wounded Knee. Pitchfork Media listasi Rain Dogsin 80-luvun kahdeksanneksi parhaaksi albumiksi. Slant Magazinen 80-luvun parhaiden albumien listalla Rain Dogs saavutti 14. sijan.