Tiistain tukeva:Motörheadin läpimurtoalbumi

Motörhead:Overkill

24. maaliskuuta 1979 julkaistu Overkill on Motörheadin toinen pitkäsoitto. Samalla se oli yhtyeen ensimmäinen Bronze Recordsin julkaisema albumi, joka nousi brittilistalla sijalle 24. Kerrangin sadan kaikkien aikojen parhaan heavyalbumin listalla Overkill saavutti 46. sijan. Bronze Records oli kiinnittänyt Motörheadin vuonna 1978 ja antanut yhtyeelle studioaikaa Lontoon Wessex-studioilla. Bronzen julkaiseman debyyttisinglensä paraatipuolelle Motörhead taltioi Richard Berryn käsialaa olleen garageklassikon Louie Louie ja kakkospuolelle valikoitui yhtyeen omaa tuotantoa edustanut Tear Ya Down. Motörhead konsertoi singleään promotakseen ja Louie Louiesta muodostui pieni hitti. Chiswick kiirehti julkaisemaan Motörheadin debyyttialbumin valkoisella vinyylillä varmistaakseen yhtyeen suosion jatkuvuuden. Louie Louie nousi listalla sijalle 72. ja Motörhead pääsi esiintymään Top of the Popsissa. Bronze Records rohkaistui palauttamaan yhtyeen studioon levyttämään toista pitkäsoittoaan. Vuonna 2011 Mojon James Mc Nairille antamassaan haastattelussa Lemmy mainitsi Motörheadin saavuttaneen haluamansa soundin Overkill – pitkäsoiton aikoihin. Albumin tuottamiseen osallistui aikaisemmin Rolling Stonesin ja Trafficin kanssa yhteistyötä tehnyt Jimmy Miller ja se äänitettiin Lontoon Roundhouse ja Sound Development – studioilla. Damage Case kirjoitettiin yhteistyössä The Deviants-yhtyeen Mick Farrenin kanssa. Elämäkerrassaan White Line Fever Lemmy on maininnut kirjoittaneensa kappaleen Metropolis tekstit viidessä minuutissa nähtyään samannimisen elokuvan Portobello Roadin Electric Cinema – elokuvateatterissa. Lisäksi hän väittää tahtoneensa Tina Turnerin levyttävän kappaleen I’ll Be Your Sister. 

Pitkäsoiton nimikappale on tullut tunnetuksi rumpali Philty Animal Taylorin soittamista kahdesta bassorummusta. Dokumentissa The Guts and The Glory Taylor on maininnut todella halunneensa osata soittaa kahta bassorumpua ennen kuin hänellä olisi ne lavalla. Taylor oli treenaamassa kahden bassarin soittoa pari tuntia ennen muiden yhtyeen jäsenten saapumista. Hänellä oli tavallaan tuleva Overkillin riffi mielessään. Lemmyn ja kitaristi Fast Eddie Clarken saapuessa Taylor oli lopettelemassa soittamistaan. Lemmy ja Fast Eddie käskivät hänen jatkaa ja tällä tavoin Overkilin nimikappale tuli kirjoitetuksi.  Se julkaistiin ensiksi singleformaatissa 7 ja 12-tuumaisina versioina b-puolellaan Too Late Too Late.  Samaisen vuoden kesäkuussa seurasi toinen single No Class, jonka b-puolella oli ennenjulkaisematon Like A Nightmare. Albumin nimikappaleesta muodostui eräs Motörheadin keikkojen ehdottomista kohokohdista vuosiksi eteenpäin. Kolme viikkoa Overkill-pitkäsoiton julkaisun jälkeen albumista julkaistiin myös 15 000 kappaleen rajoitettu painos vihreällä vinyylillä. Nimikappaleen singleversio julkaistiin kolmella erilaisella kansikuvalla, jossa kussakin esiintyi yksi trion jäsenistä. Vuonna 1988 Castle julkaisi albumista uusintapainoksen tupla-albumilla, jonka toinen pitkäsoitto oli vuoden 1983 Motörhead-albumi Another Perfect Day. Jo vuonna 1980 Bronze julkaisi Overkillista tuplakasettiversion, jonka toisena täyspitkänä oli Overkillia jo julkaisuvuotensa lopussa seurannut Bomber. Overkillista muodostui odottamaton menestys. Albumia pidetään yleisesti Motörheadille suurena harppauksena eteenpäin ja joidenkin mielestä kyseessä on jopa yhtyeen laadukkain pitkäsoitto, joka päihittää Motörheadin kirkkaimmaksi klassikkoalbumiksi kohotetun   Ace of Spadesin.