Maanantain mainio:Eräs kaikkien aikojen brittirumpaleista

24. lokakuuta 1948 syntynyt ja 17. tammikuuta vuonna 2016 edesmennyt Terence Dale, lempinimeltään Buffin Griffin, oli englantilaisrumpali, joka tullaan ensisijaisesti muistamaan englantilaisen rockyhtyeen Mott the Hooplen rumpalina. Lisäksi Griffin oli yhtyeen perustajajäsen. Ross on Wyessa, Herefordshiressa syntynyt Griffin kävi Ross on Wyen peruskoulua. Hän kasvoi musiikin ympäröimänä. Vanhempiensa levykokoelmasta hän tutustui ensiksi Count Basien ja The Ted Heath Bandin big band – soundeihin. Seuraavaksi olivat luontevasti vuorossa 50-luvun rockin pioneerit. Griffinin nuoruuden suursuosikki oli silti brittiläisnäyttelijä John Layton, joka nousi listakärkeen Joe Meekin tuottamalla singlellä Johnny Remember Me. Griffin aloitti soittamisen paikallisissa yhtyeissä basisti Overend Wattsin kanssa. Myöhemmin kaksikko tuli muodostamaan Mott the Hooplen rytmiryhmän. Näihin aikoihin Griffin hankki itselleen lempinimen Buffin. Hänen tuonaikaisiin yhtyeisiinsä lukeutuivat esimerkiksi The Silence ja The Charles Kingsley Creation. Vuonna 1966 Griffin oli mukana yhdellä Yemm and the Yemen – yhtyeen ja yhdellä The Intersin singlellä. Lisäksi hän soitti sessiorumpalina Charles ja Kingsley Wardin omistamilla Rockfield-studioilla. Samaisen vuoden lopussa hän soitti Wattsin ja kitaristi Mick Ralphsin kanssa yhtyeessä The Doc Thomas Group. Se saavutti suosiota Italiassa ja jatkoi toimintaansa kesään 1968 saakka. Tuolloin yhtyeessä ilmeni useampia miehistönvaihdoksia. Aluksi yhtyeen line upia täydensi urkuri Verden Allen ja sen nimeksi vaihtui The Shakedown Sound ja myöhemmin Silence. Vuonna 1969 yhtye muutti Lontooseen ja kyseisen vuoden kesäkuussa Ian Hunter täydensi koe-esiintymisensä jälkeen sen kokoonpanon. Levytyssopimus Island Recordsin kanssa oli solmittu jo toukokuussa. Mott the Hoople oli syntynyt. Yhtye saavutti mainetta raivokkailla, usein loppuunmyydyillä live-esiintymisillään.

 Mott the Hooplen keikoilla monet myös yhtyeen levytysohjelmistoon päätyneet kappaleet, kuten cover The Kinksin klassikosta You Really Got Me, venyivät maratonmittoihin. Levytystensä osalta yhtye sai pitkään taistella menestyksestä. Lopulta Mott the Hoople saavutti vuonna 1972 suuren hitin David Bowien käsialaa olleella kappaleella All The Young Dudes. Kyseisenä vuotena ilmestyi myös samanniminen pitkäsoitto, joka seuraavana vuotena julkaistun albumin Mott tavoin lukeutuu yhtyeen keskeisimpään tuotantoon. Mott the Hooplen muita singlemenestyksiä olivat All the Way from Memphis, Honoloochie Boogie, Roll Away the Stone sekä Saturday Gigs. Ian Hunterin ja yhtyeessä hetken aikaa vaikuttaneen kitaristi Mick Ronsonin lähdettyä yhtyeestä Griffin, Watts sekä kosketinsoittaja Morgan Fisher muodostivat yhtyeen Mott kitaristi Ray Majorin ja solisti Nigel Benjaminin kanssa Yhtye julkaisi kaksi hyvän vastaanoton saanutta pitkäsoittoa. Niistä ensimmäinen, Drive On, sisälsi ensimmäisen Griffinin käsialaa olleen sävellyksen It Takes One to Know One, joka julkaistiin myös singlenä. Toinen albumin kappaleista I Can Show You How It Is oli Griffinin ja Wattsin yhteistyötä. Benjaminin lähdettyä vuonna 1976 jäljelle jääneet yhtyeen jäsenet perustivat British Lionsin Medicine Head – yhtyeen jäsenen ja biisintekijän John Fiddlerin kanssa. Yhtyeen debyyttialbumi sai hyvän vastaanoton, mutta management-ongelmien takia yhtyeen toiminta loppui huhtikuussa 1979 ja sen toinen pitkäsoitto jäi vaille julkaisua. 

80-luvulla Griffin kunnostautui tuottajana esimerkiksi The Cultille, New Model Armylle ja Hanoi Rocksille. Viimeksi mainitun vuoden 1983 klassikkoalbumi Back to Mystery City on Griffinin ja Wattsin tuottama. Kyseisen vuosikymmenen alussa parivaljakko oli perustanut Grimtone Productionsin. Vuonna 1980 Griffin kasasi harvinaisista ja ennen julkaisemattomista kappaleista koostuneen kokoelman Two Miles from Heaven.  Vuosien 1981 ja 1994 välillä Griffin toimi tuottajana myös liki pitäen kahdella tuhannella BBC Radio Onen John Peel – sessioilla. Niistä mainittakoon pikaisesti Pulp- yhtyeen ensimmäinen ammattimainen äänityssessio vuonna 1981, Nirvanan varhainen, myös Incesticide-kokoelmalla julkaistu äänityssessio, The Smiths, U2 sekä Orchestral Manoeuvres in the Darkin vuoteen 1983 ajoittunut äänityssessio. 90-luvun lopussa Griffin teki kolme vuotta kestäneen tutkimustyön, jonka lopputuloksena julkaistiin Mott the Hooplen kolmen cd:n boxi All the Young Dudes The Anthology. Myös se sisälsi aarteita harvinaisuuksien muodossa. Tammikuussa 2009 vahvistettiin tieto, jonka mukaan Mott the Hoople tekisi 40-vuotisjuhlakonsertteja kyseisen vuoden lokakuussa. Suosion vuoksi paluukiertue laajeni viiden konsertin mittaiseksi. Vuonna 2008 Alzheimerin tautiin sairastunut Griffin soitti ainoastaan encoreissa. Niin ikään Herefordshiresta kotoisin oleva yhtyeen ystävä, The Pretenders – yhtyeen rumpali Martin Chambers hoiti varsinaisen setin ja korvasi Griffiniä myös vuoden 2013 kiertueella. Griffin menehtyi 17. tammikuuta 2016.