Lauantain pitkä:Jefferson Airplanen ja Jefferson Starshipin voimahahmo

17. maaliskuuta 1941 San Franciscossa syntynyt ja 28. tammikuuta 2016 menehtynyt Paul Lorin Kantner oli amerikkalainen kitaristi, biisintekijä ja vokalisti, joka lukeutui San Franciscon psykedeelisen rockin keskeisimpiin yhtyeisiin kuuluvan Jefferson Airplanen perustajajäseniin. Kantner oli myös mukana Airplanea seuranneessa ja kaupallisempaa tyyliä edustaneessa Jefferson Starshipissä. Vaikka solisti Marty Balinia voi pitää Jefferson Airplanen varsinaisena perustajana, kehittyi Kantnerista sen johtaja, joka liidasi yhtyettä sen suurimman suosion aikana 60-luvun lopussa. Vuonna 1970 Airplanen toimiessa vielä aktiivisesti Kantner levytti useiden Bay Arean alueen muusikoiden kanssa sivuprojektin nimellä Paul Kantner & Jefferson Starship. Jefferson Airplane jatkoi levytyksiä ja konsertointia vuoteen 1972 saakka. Yhtyeen virallisen hajoamisen jälkeen Kantner elvytti uudelleen Jefferson Starship – nimen ja levytti ja keikkaili kyseisen yhtyeen kanssa seuraavien viiden vuosikymmenen ajan. Hän olikin yhtyeen pitkäaikaisin pysyvä jäsen ja ajoittain ainoa jäsen, joka oli ollut mukana myös originaalissa Jefferson Airplanessa. Kantnerilla oli velipuoli ja sisarpuoli isänsä edellisestä avioliitosta. Hänen äitinsä kuoli Paulin ollessa kahdeksanvuotias ja Paul ei saanut mennä äitinsä hautajaisiin. Yhdeksänvuotiaana Paul löysi ensimmäisen science fiction – kirjan koulunsa kirjastosta ja scifistä ja musiikista muodostui hänelle pakotie tuosta eteenpäin. Teini-iässä Kantner vastusti voimakkaasti auktoriteetteja ja hänen suunnitelmissaan oli ryhtyä protestifolklaulajaksi musiikillisen esikuvansa Pete Seegerin hengessä. Kantner kävi Santa Claran yliopistoa ja San Josen collegea. Viimeksi mainittua hän kävi kolme vuotta ennen omistautumistaan musiikille. Kesällä 1965 Marty Balin näki Kantnerin esiintyvän sanfranciscolaisessa folkclubissa ja pyysi häntä mukaan perustamaan uutta yhtyettä; Jefferson Airplanea.

Kun yhtye oli vailla kitaristia, Kantner suositteli Jorma Kaukosta, jonka hän tiesi San Josen ajoiltaan. Kantner oli ainoa muusikko, joka oli mukana kaikilla Jefferson Airplanen ja Jefferson Starshipin levyttämillä albumeilla. Kantnerin kirjoittamat kappaleet sisälsivät usein poliittisia tekstejä yhdistettyinä scifi – tai fantasiateemaan. Musiikillisesti yhtye hyödynsi ajoittain lähes sotaisaa hardrocksoundia. Jefferson Airplanen jäsenenä Kantner esiintyi sekä Montereyn festivaaleilla vuonna 1967, että kahta vuotta myöhemmin järjestetyillä Woodstockin festivaaleilla. Myöhemmin vuonna 1969 Jefferson Airplane oli mukana pahamaineisilla Altamontin festivaaleilla. Airplanen setin aikana järjestysmiehiksi palkattujen Helvetin enkelien edustaja hakkasi Marty Balinin tajuttomaksi. Kantner oli mukana Altamontin konsertista työstetyssä dokumenttielokuvassa, seuraavana vuonna ilmestyneessä Gimme Shelterissä. Siinä Kantner käy tiukkaa välienselvittelyä Helvetin enkelien jäsenen kanssa. Menestyksestään huolimatta Jefferson Airplanen jäsenten välit alkoivat kiristyä 70-luvun alkuun mennessä. Yhtyeen kyseisen aikakauden siirtymävaiheen aikoihin Kantner levytti pitkäsoiton Blows Against the Empire. Kyseessä oli nimellä Jefferson Starship toteutettu konseptialbumi, jonka työstämiseen osallistuivat David Crosby ja Graham Nash, Grateful Deadin Jerry Garcia, Bill Kreutzmann ja Mickey Hart sekä Jefferson Airplanen jäsenistöstä Grace Slick, Jack Casady ja Joey Covington. Albumin jatko-osaksi tulkittavissa oleva albumi The Empire Blows Back ilmestyi vuonna 1983. Se sisälsi suureksi osaksi samoja muusikoita, jotka esiintyivät tällä kertaa nimellä The Planet Earth Rock and Roll Orchestra. Kanterin suhde Grace Slickiin virallistui vuonna 1969. Blows Against the Empirelta löytyy kappale Child Is Coming ja Kantnerin ja Slickin tytär China Wing Kantner syntyi vuonna 1971.

Samaisena vuonna pari julkaisi albumin Sunfighter, jolla se juhlisti lapsensa syntymää. Slickin kirjoittama ja laulama kappale China on omistettu uudelle lapselle, joka esiintyy myös pitkäsoiton kansikuvassa. Vuonna 1973 ilmestynyt albumi Baroon Von Tollbooth and the Crome Nun oli saanut otsikkonsa David Crosbyn parille antamista lempinimistä. Biisintekijäystävänsä avulla Kantner oli löytänyt teini-ikäisen kitaristin Craig Chaquicon. Tämä soitti jo Sunfighterilla ja oli mukana kaikissa Starshipin line upeissa vuoteen 1991 saakka. Slick jätti Kantnerin 70-luvulla ja meni naimisiin Jefferson Starshipin roudarina toimineen Skip Johnsonin kanssa. Erosta huolimatta Slick jatkoi Jefferson Starshipin jäsenenä vuoteen 1978. Jorma Kaukonen ja Jack Casady jättivät Airplanen vuonna 1973 ja omistivat kaiken huomionsa Hot Tuna – yhtyeelle. Baron Von Tollboothilla soittaneet muusikot muodostivat uuden Airplane-kokoonpanon. Yhtyeen aloittaessa seuraavana vuotena kiertueen sen nimeksi oli vaihtunut Jefferson Starship. Kantnerin, Slickin ja David Freibergerin lisäksi mukana olivat Jefferson Airplanen viimeisimmästä linepista tutuiksi tulleet rumpali John Barbata ja huilisti Papa John Creach sekä Chaquico ja kosketinsoittimista ja bassosta vastannut Pete Sears. Myös Marty Ballin liittyi Jefferson Starshipiin yhtyeen levyttäessä ensimmäistä albumiaan Dragonfly. Hän kirjoitti Kantnerin kanssa albumin suurimmaksi hitiksi muodostuneen kappaleen Caroline. Vuonna 1978 ilmestyneelle albumille Earth Kantner kirjoitti ainoastaan yhden kappaleen ja kyseisen pitkäsoiton jälkeen Jefferson Starshipin lineupissa tapahtui runsaasti muutoksia. Slick otti virkavapaan ja Balin siirtyi soolouralle. Slickin tilalle ei otettu ketään, mutta Balinin korvasi aikaisemmin Elvin Bishop Groupin jäsenenä menestystä saavuttanut Mickey Thomas.

 Ensisijaisesti Kantnerin sävellyksiä sisältänyt pitkäsoitto Freedom at Point Zero muodostui kaupallisesti menestyksekkääksi. Grace Slick oli jälleen mukana sen seuraajalla, Kantnerin scifi-teemoja hyödyntäneellä albumilla Modern Times. Vuonna 1984 Kantner, joka oli viimeinen säilynyt Jefferson Airplanen perustajajäsen, jätti Jefferson Starshipin. Hänen mukaansa yhtyeen musiikista oli tullut liian kaupallista verrattuna sen vastakulttuurista versoneisiin juuriin. Hän teki päätöksensä kesken kiertueen. Kantner ryhtyi myös laillisiin toimenpiteisiin Jefferson – nimen käyttöoikeudesta yhtyetovereitaan vastaan. Muu yhtye olisi halunnut jatkaa nimellä Jefferson Starship, mutta Kantner voitti jutun ja yhtyeen nimi lyhennettiin muotoon Starship. Edelleen, nimeä Jefferson Starship ei voitaisi käyttää, ellei Paul Kantner olisi mukana yhtyeessä, eikä nimeä Jefferson Airplane voitaisi käyttää, ellei Grace Slick olisi mukana. Erottuaan Jefferson Starshipistä Kantner muodosti Balinin ja Jack Casadyn kanssa KBC Bandin, jonka ainoa ja yhtyeen nimeä kantanut pitkäsoitto ilmestyi vuonna 1987. Se sisälsi Kantnerin käsialaa olleen hitin America. Kyseinen yhtye tarjosi mahdollisuuden Jefferson Airplanen täydelle reunionille. Vuonna 1988 Hot Tunan konsertissa San Franciscossa lavalle saapui esiintymään ensiksi Kantner, joka sai seurakseen Slickin. Tämä johti lähes originaalin Jefferson Airplanen muodolliseen reunioniin. Mukana ei kuitenkaan ollut rumpali Spencer Dryden, joka oli jättänyt yhtyeen vuonna 1970. Columbia Records julkaisi yhtyeen nimeä kantaneen uuden pitkäsoiton vuonna 1989.

 Jefferson Airplanen paluukiertueesta muodostui menestyksekäs, mutta lyhytkestoinen siitäkin huolimatta, ettei Jefferson Airplane virallisesti hajonnut. Jefferson Airplane pääsi Rock and Roll Hall of Fameen vuonna 1996. Kyseessä oli ensi kerta sitten vuoden 1970, kun originaali yhtye esiintyi yhdessä vakavasta jalkainfektiosta kärsinyttä Slickiä lukuun ottamatta. Slick oli kuitenkin jättänyt Kantnerin välittämän viestin. Vuonna 1991 Kantner ja Balin muodostivat Jefferson Starshipin uudelleen ja Kantner jatkoi konsertointia ja levytyksiä yhtyeen kanssa vuoteen 2013. Jefferson Starshipistä oli ensisijaisesti muodostunut Kantnerin sooloyhtye, jonka riveissä Airplanen ja Starshipin muusikoita kävi silloin tällöin vierailemassa kiertueilla ja speciaalikeikoilla. Syyskuussa 2008 Jefferson Starship julkaisi ensimmäisen pitkäsoittonsa vuosikymmeneen. Kyseisellä Jefferson’s Tree of Liberty -nimisellä albumilla olivat mukana yhtyeen viimeisin naissolisti Cathy Richardson sekä basistina Kantnerin poika Alexander Kantner. Kyseinen, 50- ja 60-lukujen folkkappaleiden coverversioita sisältänyt albumi merkitsi osaltaan paluuta Kantnerin musiikillisille juurille. Maaliskuun puolivälissä 2015 Kantner sai sydänkohtauksen. Hän kykeni palaamaan yhtyeen riveihin myöhemmin samaisena vuonna ja pääsi juhlistamaan Jefferson Airplanen 50 vuotta aikaisemmin tapahtunutta perustamista speciaalikonserteilla, joihin osallistui myös Grateful Dead – tribuuttiyhtye Jazz is Dead. Kantner menehtyi 28. tammikuuta vuonna 2016 monielinhäiriöön ja septiseen shokkiin saatuaan sydänkohtaukseen muutamaa päivää aikaisemmin.