Tiistain tukeva:Eräs kaikkien aikojen progeklassikoista

Yes:Close to the Edge

13. syyskuuta 1972 Atlantic Recordsin julkaisemana ilmestynyt Close to the Edge on progressiivista rockia edustavan Yes-yhtyeen viides studioalbumi. Yhtye työsti sen edellisen pitkäsoittonsa Fragilen tiimoilta tehdyn kiertueen jälkeen. Close to the Edge koostuu ainoastaan kolmesta pitkästä kappaleesta. Albumin ykköspuolen täyttää 18-minuuttinen nimikappale ja kakkospuolen muodostavat raidat And You and I ja Siberian Khatru. Kun albumin äänitykset oli saatu päätökseen, rumpali Bill Bruford ilmaisi väsyneensä yhtyeen tyyliin. Hän jätti Yesin ja siirtyi King Crimsonin jäseneksi. Close to the Edge saavutti hyvän vastaanoton sekä kriitikoiden että ostavan yleisön keskuudessa. Billboardin listalla se nousi kolmanneksi ja brittilistalla neljänneksi. Close to the Edgeä pidetään yleisesti eräänä progressiivisen rockin keskeisimmistä albumeista. And You and I julkaistiin singlenä ja se saavutti Yhdysvalloissa sijan 42. Itse Close to the Edge -pitkäsoitto saavutti platinalevyn vuonna 1998 yli miljoonan kappaleen myynnillään. Albumi on julkaistu uudelleen useita kertoja. Vuonna 2013 siitä ilmestyi versio, joka sisälsi bonuskappaleita ja Steven Wilsonin käsialaa olleen stereo ja 5.1 surround sound – miksauksen. Edellistä pitkäsoittoaan Fragilea seuranneilla kiertueillaan Euroopassa ja Yhdysvalloissa Yes nautti siihen saakka suurimmasta kaupallisesta menestyksestään. Close to the Edgen äänitykset alkoivat maaliskuussa 1972 ja yhtyeen kokoonpanon muodostivat tuolloin solisti Jon Anderson, basisti Chris Squire, kitaristi Steve Howe, kosketinsoittaja Rick Wakeman ja rumpali Bill Bruford. Treenattuaan Shepherd’s Bushissa Yes siirtyi Advision-studioille äänittämään seuraavaa albumiaan. Sen tuottamisesta vastasivat yhtye ja ääni-insinööri Eddy Offord, joka oli työskennellyt yhtyeen kanssa Fragile-pitkäsoitolla. Yhtyeen senhetkistä tilaa kuvannut albumin nimi oli Fragilen tavoin Brufordin keksimä. Offordin kehotuksesta roudarit rakensivat studioon suuren lavan livesoundia muistuttavan tunnelman luomiseksi. Yli 18-minuuttisen nimikappaleen sävellyksestä ja tekstistä vastaavat Anderson ja Howe. Teemaan Anderson sai idean Herman Hessen teoksesta Siddharta. Kymmenminuuttisesta And You and I – raidasta vastasivat Anderson, Squire, Howe ja Bruford. Andersonin mukaan kappaleen työnimi oli The Protest Song. Siberian Khatrusta Wakeman sai ainoan kirjoituskrediittinsä albumilla. Brufordin Yesissä korvasi Plastic Ono Bandin rumpali Alan White. 95 konsertista koostunut kiertue alkoi heinäkuun lopussa 1972 ja päättyi seuraavan vuoden huhtikuussa. Se vieraili Yhdysvalloissa, Kanadassa, Britanniassa, Japanissa ja Australiassa.