Bookends on amerikkalaisduo Simonin ja Garfunkelin neljäs
studioalbumi. Sen tuottamisesta vastasi kaksikon itsensä lisäksi Roy Halee.
Columbia Records julkaisi pitkäsoiton duon kotimaassa huhtikuun alussa 1968. Simon ja
Garfunkel olivat jo paria vuotta aikaisemmin lyöneet itsensä läpi albumeilla The Sounds of
Silence ja Parsley, Sage, Rosemary and Thyme sekä
radiohittiensä ja keikkailunsa ansiosta. Vuonna 1967 elokuvaohjaaja Mike Nichols lähestyi
Paul Simonia ja pyysi tätä kirjoittamaan kappaleita seuraavaan elokuvaansa The
Graduate. Sen soundtrack ilmestyi jo useita kuukausia ennen Bookendsia ja merkitsi osaltaan duon nousua entistä suurempaan tähteyteen. Vastakohtana
soundtrackalbumille Bookends tutkii elämän matkaa lapsuudesta vanhuuteen. Pitkäsoiton
ykköspuoli kuvaa elämän menestyksellisiä vaiheita ja palvelee ikään kuin
kirjallisena tukena elämänkulkuun. Albumin kakkospuoli koostuu suurelta osin
materiaalista, joka jäi hyödyntämättä Graduate-soundtrackillä. Simonin tekstit
käsittelevät laajalti nuoruutta, pettymyksiä, ihmissuhteita, vanhentumista ja
kuolevaisuutta. Suuri osa materiaalista oli kehitetty tuottaja John Simonin
kanssa. Hän liittyi äänitysprosessiin vaiheessa, jolloin Paul Simon kärsi
luovuuden puutteesta. Niinpä Bookendsin äänityksiin kului kaiken kaikkiaan yli
vuosi ja tuotantopuoli kiirehdittiin saattamaan päätökseen vuoden 1967
viimeisten kuukausien aikana. Albumi nousi listakärkeen Atlantin molemmin
puolin ja se sisälsi myös listaykkössinglen Mrs Robinson. Bookends tuli
merkitsemään Simonille ja Garfunkelille lopullista läpimurtoa. Heidät
niputettiin samaan kastiin Beatlesin, Dylanin ja Stonesin kanssa 60-luvun
kulttuurillisen liikkeen etulinjassa. Bookends saavutti myönteiset arvostelut
heti ilmestyttyään ja sen arvostus on säilynyt korkeana aivan viime vuosiin
saakka.
Vuonna 1966 ilmestyneen ja jo suhteellisen menestyksekkään
pitkäsoittonsa Parsley, Sage, Rosemary and Thyme aikoihin Simon ja Garfunkel
olivat levyttäneet singlejulkaisun A Hazy Shade of Winter. Se nousi
kolmanneksitoista ja vielä paremmin menestyi loppuvuodesta 1987 ilmestynyt
The Banglesin coverversio, joka saavutti kakkossijan. Samoihin aikoihin Hazy Shade of Winterin kanssa
äänitettiin alkuvuodesta 1967 ilmestynyt single At the Zoo, joka sekin nousi
kuudenneksitoista. Itse Bookends-albumi nauhoitettiin vuosien 1966 ja 1968
välillä. Pitkäsoiton ykköspuolen käynnistävä ja lopettava Bookends Theme on
soitettu ainoastaan akustisella kitaralla. Jo teemansa vuoksi suhteellisen
rivakkaa Save the Life of My Childia oli mukana tuottamassa John Simon. Hän
myös sävelsi kappaleen bassolinjan, jota soitti Moog-syntetisaattorilla itsensä
Bob Moogin kanssa. Äänikollaasi Voices of Old People oli Art Garfunkelin
Kaliforniassa taltioima. Pitkäsoiton keskeisimpään tuotantoon lukeutuva Old
Friends alkaa akustisvoittoisesti, mutta rikastaa instrumentaatiotaan jousilla
ja ksylofonilla. Puhaltimet täydentävät kokonaisuutta kappaleen päättyessä
yksittäiseen korkeaan jousien soittamaan nuottiin. Orkestraatiosovituksessa
Jimmie Haskell oli keskeisessä roolissa. Bookendsin kakkospuoli koostuu
Gradutate-soundtrackin eräänlaisesta ylijäämämateriaalista, eikä Paul Simon
itse noteeraa sen avaavia kappaleita Fakin’ It ja jazzvaikutteista Punky’s
Dilemmaa erityisen korkealle. Albumin päättävät singlemenestykset Mrs Robinson,
A Hazy Shade of Winter sekä At the Zoo. Bookends saavutti heti tuoreeltaan
varsin myönteiset arviot. New Musical Express antoi albumille neljä tähteä
viidestä ja kuvasi sitä inspiroivaksi, kuvailevaksi musiikiksi. Melody Maker ei
käyttänyt kyseistä tähtisysteemiä, mutta kuvasi Bookendsia ajattelevaksi,
älykkääksi ja hyvin tuotetuksi albumiksi. Tuoreemmat albumista laaditut arviot ovat olleet
vielä myönteisempiä. Rolling Stonen mukaan Hazy Shade of Winterin tekstin kohta
Time time time See what’s become of me määritteli hetken aikuisuuden
kynnyksellä olevalle sukupolvelle. Bookendsin avaintuotantoon lukeutuu myös
kappale America, jonka tekstin kohta All Gone to Look for America alkoi
ilmestyä Michiganin Saginawin hylättyjen tehtaiden ja rakennusten seiniin
spraylla kirjoitettuna niinkin myöhään kuin vuonna 2010. Kyseinen paikka
mainitaan myös kappaleen tekstissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti