Heinäkuussa 1971 ilmestynyt Every Good Boy Deserves a Favour
on brittiläisen The Moody Bluesin seitsemäs studioalbumi. Se sisältää muun
muassa yhtyeen tuotannon ainoan kappaleen, jonka työstämiseen sen kaikki viisi jäsentä ovat osallistuneet. Kyseessä on pitkäsoiton avauskappale Procession,
jonka tarkoituksena on kuvata musiikin historia aikojen alusta albumin
levytyshetkeen saakka. Kyseisessä kappaleessa kuultiin ainoastaan kolme sanaa,
eli desolation, creation ja communication. Mainittuja sanoja hyödynnettiin
useiden muiden ation-loppuisten sanojen tavoin myös albumin kakkospuolen
avaavalla raidalla One More Time to Live. Every Good Boy Deserves a Favour
nousi brittilistan kärkeen ja pysytteli kolme viikkoa Billboardin listan kakkosena.
Albumi sisälsi myös yhden top 40:ään nousseen singlen; rivakampaa tyyliä edustavan raidan Story in Your Eyes. Kappaleen
Emily’s Song John Locke kirjoitti vastasyntyneelle tyttärelleen. Pitkäsoiton
päätösraita My Song on Mike Pinderin käsialaa ja myös hänen leadvokalisoimansa.
Kyseessä oli viimeinen Moody Bluesin albumi, jonka instrumentaatiossa mellotron
oli mukana. Every Good Boy Deserves a Favourin seuraajalla, seuraavana vuotena
ilmestyneellä pitkäsoitolla Seventh Sojourn sitä hyödynnettiin Chamberlinin kanssa.
Every Good Boy Deserves a Favour julkaistiin sekä stereona että nelikanavaisena
äänityksenä. Vuonna 2008 pitkäsoitosta ilmestyi remasteroitu cd-versio, jolla
oli lisäksi mukana kaksi bonuskappaletta. Every Good Boy Deserves a Favourin
kansikuvaa imitoi tummasävyisen progressiivisen yhtyeen Current 93:n David
Tibet vuonna 2004 ilmestyneellä livealbumillaan Halo.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti