keskiviikko 16. syyskuuta 2015

Torstain terävä:Progeheavyn taitajien kolmas ja siihen mennessä kovin


Kansas:Masque

Kerry Livgrenin luotsaama Kansas on amerikkalaisen progressiivisen rockin merkittävimpiä nimiä ja sen voi todeta julkaisseen onnistuneita albumikokonaisuuksia pitkälle 80-luvulle. Yhtyeen lopullisena läpimurtona voi pitää vasta sen neljättä albumia, vuonna 1976 ilmestynyttä ja muun muassa debyyttihitti Carry on Wayward Sonin sisältänyttä pitkäsoittoa Leftoverture. Kuitenkin jo Kansasin kolme ensimmäistä albumia olivat varsin laadukkaita ja niistä viimeisin, vuoden 1975 Masque ehkä kaikkein onnistunein. Pitkäsoiton sävellystyöstä vastasivat ensisijaisesti kitaristina kunnostautunut Livgren sekä kosketinsoittaja Steve Walsch. Jälkimmäisen käsialaa on paitsi taidokasta, myös varsin rivakkaa soitantaa esittelevä avausraita It Takes Woman’s Love (to make a Man)Parivaljakko vastaa yhdessä verevän svengin ja upean melodian tyylikkäästi yhdistävästä Two Cents Worthista. Livgren vastaa yksin albumin teoksiin lukeutuvasta Icarus (Borne on the Wings of Steelistä), jossa jouset ja raskaat, paikoitellen jopa hevahtavat kitarariffit täydentävät toisiaan sooloilun ollessa silkkaa virtuoositeetin ilotulitusta. Walshin ja viulisti Robby Steinhardtin yhteistyötä on niin ikään pitkäsoiton suurtöihin lukeutuva All the World, johon Livgren saa soittaa kitaranäytöksensä. Livgrenin Child of Innocence edustaa Masquella selkeimmin Kansas-soundia hardrockeimmillaan, vaikka silläkin on tarjottavanaan seesteisempi, kitarasooloa edeltävä väliosa. It’s You on Walshin iskevä, mutta silti kimurantti  vauhtipala, jossa erityisesti jousiosasto pääsee loistamaan. Livgrenin ja Walshin yhteistyötä oleva Mysteries and Mayhem on tiukka, virtuoositettiä väläyttelevä menopala. Livgrenin liki kymmenminuuttinen The Pinnacle saa kunnian päättää albumin. Ensimmäiset kolme minuuttia instrumentaalina kulkeva ja useita osia sisältävä taidenumero pysyy rönsyilevyydestään huolimatta mainiosti kasassa. Masque lukeutuu Kansasin varhaistuotannon kaikkein parhaisiin töihin. Lopullinen niitti yhtyeen menestykselle oli vuoden 1977 satoa edustava albumi Point of Know Return, jonka antiin lukeutuu mm. hittikaunokki Dust in the Wind.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti