Perjantain pohjat:Brittiläisen heavymetallin kivijalka

Black Sabbath:Paranoid

Euroopassa 18. syyskuuta 1970, joka oli valitettavasti myös Jimi Hendrixin kuolinpäivä, julkaistu Paranoid lienee Black Sabbathin tunnetuin pitkäsoitto. Se lukeutuu varhaisen brittiläisen raskaan rockin kaikkein merkittävimpiin albumikokonaisuuksiin Led Zeppelin II:n ja Four Symbolsin sekä Deep Purplen In Rockin ja Machine Headin tavoin. Levyn äänitykset käynnistyivät kesäkuussa 1970 vain neljä kuukautta Sabbathin uraauurtavan esikoislevyn ilmestymisen jälkeen. Albumin nimeksi kaavailtiin War Pigsiä, sisältyyhän sille kyseinen, riffittelyssään ja kokonaistoteutuksessaan erinomaisesti onnistunut kappale. Sen Vietnamin sotaa kritisoiva teksti koettiin kuitenkin uhkaavaksi ja pitkäsoiton nimeksi vaihtui Paranoid parissakymmenessä minuutissa väsätyn samannimisen ja hittipotentiaalia omaavaksi koetun kappaleen mukaan. Paranoidin kirkkaimpiin mestariteoksiin lukeutuu kiistatta Iron Man, jolla on järkälemäisen riffinsä lisäksi tarjottavanaan Tony Iommin täydellisyyttä hipova kitarasoolo. Electric Funeral maalailee sekin onnistuneesti sodan kauhukuvia, Hand of Doom on hidas ja uhkaava pala, jossa Geezer Butler bassoineen pääsee kunnolla esiin ja akustisvoittoinen sekä jammailuhenkinen Planet Caravan erottuu onnistuneella tavalla erilaisena biisinä kokonaisuudesta. Ainoa hieman täytteenomaisempi raita on Rat Salad, jonka voineekin tulkita introksi ennen pitkäsoiton terävimpään kärkeen lukeutuvaa Fairies Wear Bootsia. Paranoid on Sabbathin pitkäsoitoista menestynein ja sisältää useita yhtyeen tuotannon kaikkein keskeisimpiin klassikoihin lukeutuvia kappaleita. Se, onko kyseessä birminghamilaiskvartetin paras levy, on makuasia. Kyseessä on kuitenkin pitkäsoitto, jonka ansaitsisi löytyvän jokaisen yleiselläkin tasolla rockista kiinnostuneen levyhyllystä.