Torstain terävä:Sladen varhaistuotannon mestariteos

Slade:Play It Loud

 

Sladen ensimmäinen kyseisellä nimellä vuonna 1970 ilmestynyt täyspitkä albumi Play It Loud nauttii suurta arvostusta monien yhtyeen tosi diggareiden keskuudessa. Tyylillisesti albumi ei vielä edusta vastaavanlaista räimerockia, millaisen esittäjänä yhtye ensisijaisesti sittemmin tuli tunnetuksi. Avauskappaleella Raven on tarjottavanaan varsin kekseliästä riffittelyä, joka tuo mieleen esimerkiksi Ten Years Afterin. Kappaleesta vastasivat solisti/kitaristi Noddy Holder, basisti Jimmy Lea ja rumpali Don Powell. See Us Here, joka on samaisen kolmikon käsialaa, sisältää varsin tiukkaa musisointia ja sen riffi muistuttaa hienoisesti Creedence Clearwater Revivalin esikoisalbumin kappaletta Gloomy. Noddy Holderin tulkinnassa on jo tässä vaiheessa kiitettävästi raspia. Kaksikon Lea ja Powell tekemä Dapple Rose on tyylikkään melodinen, onnistuneella tavalla seesteisempi esitys Sladen varhaisessa repertuaarissa. Could I, jonka orginaaliversiosta vastasi vuotta aikaisemmin softrockia edustanut Bread-yhtye, yhdistää tehokasta toistoa hyödyntävän kertosäkeen välillä varsin korkeaan rekisteriin yltävään vokalisointiin. Holderin, Lean ja Powellin kirjoittama One Way Hotel on onnistunut jamittelunumero Barry Manin ja Cynthia Weilin kirjoittaman ja alkuaan Max Frost & The Troopersin levyttämän Shape of Things to Comen ja myös singlenä julkaistun ja koko Sladen, eli Holderin, Lean ja Powellin lisäksi myös kitaristi Dave Hillin käsialaa olevan Know Who You Aren lukeutuessa Play It Loudin tunnetuimpaan antiin. Etenkin jälkimmäisestä muodostui suorastaan standardi livekeikoilla.

Lean ja Powellin I Remember ei raakoine kitaroineen ole kaukana hardrockista. Holderin, Lean ja Powellin Pouk Hill sekä Lean ja Powellin Dirty Joker edustavat melodisessa iskevyydessään lähestulkoon pitkäsoiton hittipotentiaalisinta antia. Neil Innesin kirjoittama ja alun perin The World-nimisen rockyhtyeen esittämä Angelina on veikeä esitys ja lähes sokerina pohjalla on Lean ja Powellin erinomaisen sielukas Sweet Box. Play It Loud tarjosi skaalaltaan varsin monipuolista musisointia ja vaikutti osaltaan jopa reilut seitsemän vuotta myöhemmin läpimurtonsa tehneeseen punkrockiin. Huomionarvoista tuossa vaiheessa on rumpali Don Powellin melkoisen keskeinen osuus biisintekijänä. Raaimpien albumikokonaisuuksiensa, eli Slade Aliven ja Slayedin jälkeen Slade laajensi onnistuneesti musiikillista ilmaisuaan vielä myöhemminkin etenkin soundtrackalbumilla Slade in Flame sekä Yhdysvaltain- markkinoille suunnatulla, tyylitajuisen monipuolisella pitkäsoitolla Nobody’s Fools.