Marvis Staples:Only for the Lonely
12. lokakuuta 1970 Volt Recordsin julkaisemana ilmestynyt Only for the Lonely on r&b- gospel- ja soulartisti Marvis Staplesin toinen sooloalbumi. Billboardilla mainitusta pitkäsoitosta julkaistiin tuoreeltaan varsin myönteinen arvio. Marvis Staplesia verrattiin tyylillisesti Aretha Frankliniin, Etta Jamesiin sekä Nancy Wilsoniin. Albumin kappaleista nostettiin erityisen myönteisesti esiin "It Makes Me Want to Cry," "How Many Times," "Since I Fell for You" ja "Endlessly", joista viimeksi mainittu edustaa Brook Bentonin originaalituotantoa vuodelta 1959. Cashboxin aivan lokakuun 1970 lopussa ilmestynyt arvio Only for the Lonely-albumista oli kenties vielä Billboardilla julkaistua ylistävämpi. Staplesin laulutyyliä pidettiin niin voimakkaana, että tulee tunne, kuin Marvis esiintyisi kuuntelijan omassa olohuoneessa. Jokaista albumin kappaletta pidettiin laadukkaana, mutta Cashboxin arviossa parhaiksi kappaleiksi kohotettiin "I Have Learned to Do Without You," "Endlessly," "Since I Fell for You," ja "It Makes Me Wanna Cry." Vuonna 2001 Only for the Lonelysta julkaistiin viisi bonuskappaletta sisältänyt versio. Extrabiisien joukossa ovat coverit Otis Reddingin Securitysta, Dusty Springfieldin Son of a Preacher Manista, Sam Cooken You Send Mestä sekä Dionne Warwickin A House is Not a Homesta. Bonuskappaleet päättää Staplesin ja Johnie Taylorin duettona esittämä That's The Way Love Is.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti