Bonnie Raitt:Nick of Time
21. maaliskuuta 1989 Capitolin julkaisemana ilmestynyt Nick of Time on Bonnie Raittin kymmenes studioalbumi ja samalla ensimmäinen mainitun levy-yhtiön julkaisema Raittin pitkäsoitto. Hiljaisempien vuosien jälkeen Nick of Time tuli merkitsemään Raittille kaupallista comebackia. Pitkäsoitto kohosi Billboardin albumilistan kärkeen ja myi yli viisi miljoonaa kappaletta. Nick of Time vastaanotti myös kolme Grammya, näiden joukossa vuoden albumi. Vuonna 2003 Nick of Time saavutti sijan 229. Rolling Stonen 500 kaikkien aikojen parhaan albumin listalla. Albumi pääsi myös mukaan teokseen 1001 Albums You Must Hear Before You Die ja vuonna 2022 se valikoitui Kongressin kirjastoon kulttuurisesti, historiallisesti tai esteettisesti merkittävänä. Raittin sopimus edellisen levy-yhtiönsä Warnerin kanssa oli tullut päätökseen vuonna 1983, sillä hänen kaksi edellistä albumiaan, vuosina 1979 ja 1982 ilmestyneet The Glow ja Green Light eivät olleet riittävän suuria myyntimenestyksiä. Ennen uuden sopimuksen solmimista Capitolin kanssa Raitt työsti Don Wasin kanssa demoja uudesta tuotannostaan Wasin kotistudiossa. Kyseiset pelkistetyt demot muistuttivat tyylillisesti Raittin soittamia akustisia keikkoja. Ocean Way Recordingilla Los Angelesissa mainituista demoista työstettiin viikon aikana kunnolliset versiot ja niinpä lopulliset albumin nauhoitukset tapahtuivat jouhevasti. Suuri osa musiikista nauhoitettiin livenä studiossa, sillä Raitt oli tottunut jammailemaan muusikoiden kanssa. Nick of Timen yhdestätoista kappaleesta kaksi edustaa Raittin omaa sävellystuotantoa. Silti albumin kappaleet olivat lyriikoiltaan varsin henkilökohtaisia. Vähäisestä promootiosta huolimatta Nick of Timesta muodostui Raittin tuotannon suurin menestys. Singleformaatissa pitkäsoitolta julkaistiin musiikkivideolla ryyditetty Thing Called Love, Love Letter sekä Have a Heart, joista viimeksi mainittu saavutti Billboardin listalla sijan 49.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti