Torstain terävä:Eräs 60-luvun lopun suosituimmista popyhtyeistä

Gary Puckett & The Union Gap oli amerikkalainen poprockyhtye, jonka uran aktiivikausi oli 60-luvun lopussa. Sen suurimpia hittejä olivat Woman Woman, Young Girl, Lady Willpower ja Over You. Yhtyeen perustivat Gary Puckett, Gary Withem, Dwight Bement, Kerry Chater ja Paul Wheatbread. Union Gapiksi ristitty yhtye tuli tunnetuksi esiintymisasuista, jotka muistuttivat Amerikan sisällissodan tyyppisiä univormuja. Levytyssopimuksen yhtye solmi Columbia Recordsin Jerry Fullerin kanssa.  Lopulta yhtye kyllästyi työstämään ulkopuolisten tahojen kirjoittamaa ja tuottamaa levytysmateriaalia ja lopulta hajosi. Gary Puckett jatkoi sekä sooloartistina että teki yhteistyötä muiden muusikoiden kanssa. Minnesotassa 17. lokakuuta 1942 syntynyt ja Washingtonissa kasvanut Puckett aloitti kitaran soiton teini-iässä. Hän valmistui Twin Fallsin High Schoolista ennen siirtymistään collegeen San Diegossa, Kaliforniassa. Puckett jätti collegen kesken ja soitti useissa paikallisissa yhteissä ennen liittymistään The Outcastsiin. Kyseessä oli hardrockyhtye, jonka muodostivat basisti Kerry Chater, kosketinsoittaja Gary Withem, tenorisaksofonisti Dwight Bement ja rumpali Paul Wheatbread. Yhtyeen jäsenet olivat kotoisin San Diegosta Vancouverissa syntynyttä Chateria lukuun ottamatta. Vuonna 1966 yhtye kiersi Pacificin luoteisosia line upilla, jossa televisio-ohjelman Where The Action Is housebandiin kiinnityksen saanut Wheatbread ei ollut mukana. Hän tosin liittyi yhtyeeseen uudelleen. The Outcastsin nimellä yhtye levytti kaksi singleä, mutta ne eivät menestyneet. Manageri Dick Badgerin kehotuksesta yhtyeen  nimeksi vaihtui Union Gap ja se otti esiintymiasuikseen Amerikan sisällissodan univormuja muistuttavat kostyymit. CBS:n levytuottaja ja biisintekijä Jerry Fuller kuuli yhtyeen tekemän demonauhan.

 Hän vakuuttui Gary Puckettin tenoriäänestä ja yhtyeen softrocktyylistä ja kiinnitti Union Gapin Columbia Recordsille. Debyyttisinglenään yhtye levytti elokuussa 1967 Jim Glaserin ja Jimmy Paynen käsialaa olleen kappaleen Woman Woman. Se nousi Cashboxissa kolmanneksi ja Billboardin listalla neljänneksi. Yli miljoonan kappaleen myynnillään single saavutti kultalevyn. Kahden seuraavan vuoden aikana sitä seurasivat Cashboxissa kärkeen ja Billboardilla kakkosiksi nousseet pikkulevyt Young Girl ja Lady Willpower, Cashboxissa viidenneksi ja Billboardilla seitsemänneksi yltänyt Over You sekä viidenneksitoista noussut Don't Give in to Him. Kaikki niistä olivat Fullerin tuottamia ja kolme ensin mainittua myös hänen kirjoittamiaan. Vaikka Union Gapilla ei ollut ainuttakaan listakärkeen noussutta singleä Yhdysvalloissa, Young Girl nousi ykköseksi Britanniassa.  Yli miljoonan kappaleen myynnillään myös Lady Willpower ja Over You myivät Young Girlin tavoin kultalevyiksi. Valkoisessa talossa yhtye oli pääesiintyjänä Prinssi Charlesin vastaanotolla. Gary Puckett ja Union Gap oli ehdolla vuoden 1969 parhaan uuden artistin Grammyn saajaksi, mutta hävisi palkinnon lopulta Jose Felicianolle. Yhtye halusi tuottaa ja kirjoittaa levytysmateriaalinsa, eikä Gary Puckett ollut halukas vokalisoimaan Fullerin voimaballadeita. Vuonna 1969 Fuller oli valmistellut 40-henkisen studio-orkesterin levyttämään kirjoittamansa kappaleen, mutta Gary Puckett & Union Gap kieltäytyi levyttämästä sitä. Fuller ei enää milloinkaan  uudelleen työskennellyt yhtyeen kanssa. Gary Puckett & Union Gap palasi listoille vielä Dick Glasserin tuottamalla singlellä This Girl is Woman Now, mutta sitä seuranneet levytykset eivät enää nousseet Billboardin Top 40-listalle. Chater ja Withem jättivät yhtyeen, Bement siirtyi basson varteen ja yhtyeen kokoonpanoa täydensivät kosketinsoittaja Barry McCoy ja puhaltaja Richard Gabriel.

 Vuonna 1970 Gary Puckett alkoi levyttää sooloartistina vähäisellä menestyksellä. Union Gap säilyi keikoilla hänen taustayhtyeenään seuraavaan vuoteen saakka. Lähinnä yhtyeensä ohjelmistosta poimittuja covereita levyttäneen Gary Puckettin levytyssopimus katkesi vuonna 1972 ja vuotta myöhemmin hän oli liki pitäen kadonnut musiikkibisnesestä. Hän oli siirtynyt opiskelemaan näyttelemistä ja esiintyi erilaisissa teatteriproduktioissa Los Angelesissa ja sen lähiympäristössä. Musiikkikirjoittaja Thomas K Arnoldin järjestämä, vuoteen 1981 ajoittunut paluukiertue toi Puckettin Las Vegasiin. Siitä eteenpäin hänestä tulikin säännöllinen esiintyjä oldies-konserteissa. Puckett oli mukana The Monkeesin ensimmäisellä, vuoden 1986 paluukiertueella, johon osallistuivat myös The Grass Roots ja Herman's Hermitsin senhetkinen line up, jossa Peter Noone ei ollut mukana. Puckett on levyttänyt myös uutta materiaalia, kuten vuoden 2001 albumi Gary Puckett at Christmas. Vuosina 1994 ja 2002 hän esiintyi Moondance Jamissa Minnesotassa. Vuonna 2010 Puckett teki Yhdysvalloissa oldies-kiertueita The Assosiationin ja The Lettermenin kanssa. Kyseisen vuoden kesäkuussa Puckett esiintyi viimein Union Gapissa, Washingtonissa, eli samassa kaupungissa, jonka mukaan hänen yhtyeensä oli nimetty. Sen muista jäsenistä Bement liittyi myöhemmin oldies-yhtyeeseen Flash Cadillac & The Continental Kids. Chater muutti Nashvilleen, missä hän on toiminut biisintekijänä ja saavutti vuonna 1977 soolohitin kappaleella Part Time Love. Wheatbread siirtyi konserttipromoottoriksi ja Withem palasi San Diegoon high school-bändin opettajaksi. Puckettin vuoden 2010 Australian-kiertueella hänen seurakseen liittyi paikallinen muusikko Lucky Starr, joka esiintyi usein suosituissa televisio-ohjelmissa Bandstand ja Six O' Clock Rock. Puckettin nykyisen taustayhtyeen, joka on ajoittain buukattu The Union Gapin nimellä, muodostavat  Woody Lingle (basso/laulu), Jamie Hilboldt (koskettimet/laulu) ja Mike Candito (rummut/laulu.)