Yes:Fragile
Marraskuussa 1971 Atlantic Recordsin julkaisema Fragile on brittiläisen progressiivista rockia edustavan Yes-yhtyeen neljäs studioalbumi. Kyseessä on lisäksi yhtyeen ensimmäinen kosketinsoittaja Rick Wakemanin kanssa työstetty levy Tony Kayen erottua yhtyeestä aikaisemmin samana vuonna. Pitkäsoiton yhdeksästä kappaleesta neljä on useamman yhtyeen jäsenen yhdessä ja viisi yksin säveltämiä. Albumin kansi on ensimmäistä kertaa yhtyeen historiassa taiteilija Roger Deanin käsialaa. Hän suunnitteli yhtyeen logon ja useita myöhemmin julkaistujen albumien kansia. Julkaisuajankohtanaan Fragile oli Yesin siihen mennessä suurin menestys niin kriitikoiden kuin ostavan yleisön keskuudessa. Se nousi brittilistalla seitsemänneksi ja Yhdysvalloissa jopa neljänneksi. Siellä pitkäsoitolta poimittiin singleksi Roundabout, josta on muodostunut eräs yhtyeen tunnetuimmista kappaleista. Yli kahden miljoonan kappaleen myynnillään Fragile on ansainnut tuplaplatinaa. Yhtyeen kokoonpanon muodostivat noihin aikoihin solisti Jon Anderson, basisti Chris Squire, kitaristi Steve Howe ja rumpali Bill Bruford. Kosketinsoittaja Tony Kaye ei ollut halukas laajentamaan soundiaan Hammond-uruista ja pianosta Moogiin ja mellotroniin. Yhtye löysi hänen tilalleen klassisen musiikin koulutuksen omanneen Rick Wakemanin, jonka varhaisempi yhtye oli Strawbs. Wakeman liittyi Yesiin yhtyeen treenatessa kappaletta Heart of the Sunrise. Wakemanin mukaan myös Roundaboutin pohjat luotiin samassa treenisessiossa. Fragilesta suunniteltiin alun perin tupla-albumia, joka olisi sisältänyt sekä studio-, että liveäänityksiä. Idea ei kuitenkaan toteutunut, kuten ei myöskään suunnitelma, jonka mukaan albumin tuottajana olisi toiminut legendaarinen amerikkalainen tuottajahahmo Tom Dowd. Loppujen lopuksi albumi äänitettiin Advision -studioilla 16-raitaista nauhuria hyödyntäen.
Äänitysinsinöörinä toimi jo vuoden 1970 Time and Word-albumilla yhtyeen kanssa yhteistyötä tehnyt Eddy Offord, joka myös tuotti Fragilen yhdessä yhtyeen kanssa. Wakemanin mukaan albumin äänityksiä tuli seuraamaan joukko nuoria. Albumin kappaleista viisi muodostui yksittäisten yhtyeen jäsenten ideoista ja kyseiset kappaleet oli myös sovitettu itsenäisesti. Chris Squiren mukaan tähän päädyttiin studioajan ja -kustannusten vähentämiseksi. Albumin avaava Andersonin ja Howen käsialaa oleva Roundabout oli Howen mukaan alkuaan kitarainstrumentaali, jossa olivat valmiina rakenne ja melodia ilman laulua. Cans and Brahms on Wakemanin adaptaatio Brahmsin neljännestä sinfoniasta e-mollissa. Wakeman on kertonut hänellä olleen sopimusteknisiä ongelmia A&M Recordsin kanssa. Wakemanilla oli soolodiili kyseisen yhtiön kanssa, eikä hän näin ollen voinut julkaista Yes-albumilla omaa sävellystään. Käsialaansa olevaa kappaletta We Have Heaven Anderson kuvasi rullaavien äänten ideaksi. Albumin ykköspuolen päättää Andersonin ja Wakemanin yhteistyötä edustava, yli kahdeksanminuuttinen South Side of the Sky. Kakkospuolen avaa Brufordin ensimmäinen sävellys Five Percent for Nothing, jonka kesto on vain hieman yli puoli minuuttia. Andersonin upean melodian kannattelema Long Distance Runaround on eräs pitkäsoiton tunnetuimmista kappaleista ja sitä seuraa Squiren soolonumero The Fish. Howe soittaa oman soolonumeronsa Mood for a Day Conde-flamencokitaralla. Wakemanin taidot klassisen musiikin alalla tulevat erityisen selkeästi esiin päätösraidalla Heart of the Sunrise, joka on Andersonin, Squiren ja Brufordin yhteistyötä. Fragile saavutti hyvän vastaanoton jo ilmestymisaikanaan. Vuonna 2005 albumi pääsi mukaan teokseen 1001 Albums You Must Hear Before You Die. Pitkäsoiton ensimmäinen cd-versio ilmestyi Yhdysvalloissa ja Euroopassa vuonna 1990. Vuonna 2006 vuorossa olivat remasteroidut versiot sekä cd:nä että 200 grammaisena vinyylinä. Kuluvan vuoden lokakuun lopussa albumin pitäisi ilmestymän niin cd:nä dvd-audiona kuin Blue ray-versionakin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti