Tiistain tukeva:Eräs keskeisistä rockin pioneereista

Neljäs joulukuuta 1936 syntynyt Frederik Antonio Picariello Jr. on yhdysvaltalainen rocklaulaja, joka tunnetaan paremmin taiteilijanimellään Freddy Cannon. Hänen keskeisimpiin hitteihinsä lukeutuvat Tallahassee Lassie, Way Down Younder in New Orleans ja Palisades Park. Picariello syntyi Reveressä, Massachusettsissa, mistä hän muutti lapsena naapurikaupunki Lynniin. Hänen trukkikuskina toiminut isänsä soitti trumpettia ja oli solistina paikallisissa yhtyeissä. Freddy varttui kuuntelemalla radiosta Big Joe Turnerin ja Buddy Johnsonin kaltaisten artistien rhyth and bluesia ja opetteli myös soittamaan kitaraa. Lynn Vocation High Schooliin päästyään hän teki debyyttinsä levytysten osalta vuonna 1958 The Spindriftsin singlellä Cha-Cha-Do, josta muodostui hitti paikallistasolla. Soolokitaristina hän oli levyttänyt jo kahta vuotta aikaisemmin the G-Cleftsin Billboardin listalla sijan 24. saavuttaneella singlellä Ka-Ding Dong. Picariello ryhtyi trukkikuskiksi, meni naimisiin ja tuli isäksi nuorella iällä. Chuck Berryn, Little Richardin ja Bo Diddleyn musiikista inspiroitunut Picariello muodosti oman yhtyeensä Freddy Carmon & The Hurricanes, josta muodostui varsin suosittu Bostonin seudulla. Picariello kehitti erottuvan laulutyylin ja esiintyi usein myös tv:n tanssiohjelmassa Boston Ballroom. Vuonna 1958 hän solmi managerisopimuksen bostonilaisen tiskijukan Jackie McDermottin kanssa. Picariello työsti demon kappaleesta Rock and Roll Baby ja McDermott  toimitti sen  Bob Crewen ja Frank Slayn muodostamalle kirjoitus- ja tuotantotiimille. He sovittivat kappaleen ja kirjoittivat uudet tekstit ja lupasivat tuottaa kappaleen, jos saisivat siitä kaksi kolmasosaa kirjoituskrediiteistä. Kappaleen nimeksi oli muuttunut Tallahassee Lassie ja kitarasoolosta siinä vastasi studiomuusikko Kenny Paulson. Philadelphialaisen Swan Recordsin omistajiin lukeutunut Dick Clark viehättyi kappaleeseen. Yhtiön johtaja Bernie Binnick kehotti Picariellon ottamaan taiteilijanimekseen Freddy Cannon. Swan Recordsin julkaisema Talahassee Lassie nousi Billboardilla kuudenneksi vuonna 1959. R&B-listalla se oli parhaimmillaan sijalla 13. Kyseessä oli ensimmäinen Cannonin kaiken kaikkiaan 22:sta listoille nousseesta singlestä. Britanniassa Tallahassee Lassien julkaisijana oli Top Rank ja sen korkein listasijoitus 17. Yli miljoonan kappaleen myynnillään Tallahassee Lassie saavutti kultalevyn. Cannon oli Swannin artisti seuraavan viiden vuoden ajan. Hän esiintyi American Bandstandissa kaikkiaan yli sata kertaa. Kakkossingle Okefenokee saavutti ainoastaan sijan 43, mutta kolmantena pikkulevynä julkaistu Way Down Yunder to New Orleans nousi kolmanneksi sekä Yhdysvalloissa että Britanniassa. Jälkimmäisessä maassa kyseessä oli eräs artistin suurimmista menestyksistä. Cannon konsertoi Britanniassa ja maaliskuussa 1960 hänen albuminsa The Explosive Freddy Cannon muodostui siellä ensimmäiseksi listakärkeen nousseeksi rockartistin albumiksi. Eräs hänen hiteistään oli Danny and The Juniorsin kanssa ja Frankie Valli & The Four Seasonsin taustoittamana levytetty Twistin' All Night Long. Toukokuussa 1962 ilmestynyt ja Chuck Barrisin kirjoittama Palisades Park oli eräs Cannonin suurimmista hiteistä. Se nousi Yhdysvalloissa kolmanneksi ja oli R&B-listalla sijalla 15. ja Britanniassa parhaimmillaan 20:s. Cannon oli mukana Britanniassa vuonna 1962 kuvatussa elokuvassa Just for Fun esimerkiksi Bobby Veen ja Johnny Tillotsonin kanssa. Erityisesti Britanniassa Cannon säilytti asemansa suosittuna lavaesiintyjänä. Vuonna 1963 hän solmi sopimuksen Warner Brosin kanssa ja levytti sille viimeiset top 20-menestyksensä Yhdysvalloissa. Abigail Beecher oli 16. vuonna 1964 ja seuraavaana vuonna julkaistu Action saavutti sijan 13. Jälkimmäinen levytettiin Dick Clarkin tv-showhun Where The Action Is ja sillä olivat mukana arvostetut studiomusikot Leon Russell, James Burton ja Glenn Campbell. Jätettyään Warnerin vuonna 1967 Cannon levytti singlejä useille yhtiöille, kuten Sirelle ja MCA:lle. 70-luvulla hän levytystensä ohella oli promootiotehtävissä Buddah Recordsille. The Belmontsin kanssa levytetty Let's Put the Fun Back to Rock N' Roll oli hitti vuonna 1981 ja seuraavana vuonna Cannon esiintyi elokuvassa Junkman. Hän oli mukana useissa Dick Clarkin järjestämissä nostalgiakonserteissa. Vuonna 2002 Cannonilta julkaistiin albumi Have A Boom Boom Christmas. Tarzanassa, Kaliforniassa asuva Cannon esiintyy edelleen silloin tällöin. Hän omistaa masternauhat Swanille ja Warnerille tekemiinsä levytyksiin. Cannonin keskeisiin diggareihin lukeutui Big Star ja The Box Tops -yhtyeistä muistettu Alex Chilton.