Popeda päätti itsenäisyyspäivän aattona Joensuu Areenalla järjestetyn konsertin, jonka rootsimpaa osastoa oli jo alkajaisiksi tarjonnut paikallinen Pate Friman & Orient Express. Rokkikone käynnisti viriilisti Popedan setin ja sitä seurasi iäkkäämmistä ja suhteellisesti runsaammin tuoreemmista menestyskappaleista koostunut kimara. Matkalla Alabamaan, Kakskytä centtiä, tuoreimmalta albumilta poimittu Lihaa ja perunaa ja 90-luvun puolivälin klassikko Tahdotko mut tosiaan saivat seurakseen kyseisen vuosikymmenen alun slovarihelmen Punaista ja makeaa, erinomaisesti versioidun The Sensational Alex Harvey Band -coverin Mää ja Tapparan mies ja EppuPopeda Normaalin vuonna 1987 ilmestyneen singlehitin 20 vuotta sikana. Covereista Elämässä pitää olla runkkua toimi Onhan päivä vielä huomennakin-slageria paremmin ja hieman tuoreemmista 80-luvun hiteistä Kellot lyö oli mainio poiminta. Delilah on sekin Popedan coverohjelmistossa ensisijaisesti Alex Harveyn levyttämän näkemyksen innoittamana. Svoboda-menestysalbumin hittejä Repe ja Lissu ja Kersantti Karoliina, joista ensin mainitussa kuultiin onnistunutta instrumentaalijamittelua, seurasivat varsinaisen setin päättäneet vielä tunnetummat 80-lukuiset iskusävelmät Kaasua ja Kuuma kesä. Encoreista Costello Hautamäki vokalisoi kaksi näytettä, eli balladin Kun mies unelmoi ja Svobodan harvinaisemman helmen Kotiin. Paten soolotuotannon Ukkometso vetosi suureen yleisöön ja viimeisenä soitettu Popedan kakkosalbumin Rasvaa koneeseen avauskappale Da Da myös yhtyeen vanhakantaisiin diggareihin. Soitannollisesti Popeda oli varsin hyvässä vedossa ja puhallinsektio rikasti yhtyeen musiikillista ilmaisua. Erityismaininnan saa takuuvarmaa työskentelyä esitellyt Costello.
Popeda Joensuu-Areenalla 5. 12. 2018.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti