perjantai 21. joulukuuta 2018

Sunnuntain extra:60-luvun loppupuolen suursuosikin kakkosalbumi

The Monkees:More of the Monkees


Loppuvuodesta 1966 äänitetty ja yhdeksäs tammikuuta 1967 julkaistu More of the Monkees on The Monkeesin toinen studioalbumi. Ilmestyessään se tiputti yhtyeen debyyttialbumin Billboardin listakärjestä ja pysyi ykkösenä 18 viikon ajan, eli pitempään, kuin yksikään toinen yhtyeen pitkäsoitoista. Yhteensä Monkeesin kaksi ensimmäistä albumia viihtyivät Yhdysvalloissa kärkipaikalla 31 viikon ajan. More of the Monkees nousi listakärkeen myös Britanniassa ja myi Yhdysvalloissa yli viisi miljoonaa kappaletta. Siellä se olikin julkaisuvuotensa myydyin ja samalla ensimmäinen pop/rockalbumi, joka saavutti kyseisen statuksen. Monkeemania oli huipussaan yhtyeen kakkosalbumin ilmestymisen aikaan. Myös pitkäsoitolle päätynyt Neil Diamondin säveltämä I'm a Believer oli singleykkösenä ja yhtye valmistautui menestyksekkääseen konserttikiertueeseen. More of the Monkeesin julkaisu ajoittui yhtyeen suosion huippukohtaan ja albumin ilmestyminen yllätti jopa yhtyeen jäsenet itsensä. Monkeesit saivat tietää More of the Monkeesin julkaisusta ollessaan kiertueella Clevelandissa, Ohiossa. Don Kirscnerin käsialaa olleissa kansiteksteissä kehuttiin lauluntekijöitä ja yhtyeen jäsenten nimet mainittiin ainoastaan ohimennen. More of the Monkeesia varten nauhoitettiin 34 kappaletta ja niistä albumille päätyi 12, joista kahdessa kitaristi Michael Nesmith oli ollut mukana säveltäjänä. Kappalevalinnat eivät olleet etenkään Nesmithin mieleen. Kahdella ensimmäisellä albumillaan Monkeesit olivat lauluosuuksiensa lisäksi soittaneet varsin rajoitetusti. Kirschnerin tuottamina Monkeesit olivat ensisijaisesti ainoastaan solisteina. Nesmithin tuottamissa äänityksissä soitti hänen lisäkseen kitaristina vaikuttanut Peter Tork. More of the Monkeesilla Nesmith oli leadvokalistina yhdessä kappaleessa. Viikkoja More of the Monkeesin julkaisun jälkeen Nesmith piti palaverin Monkeesin luojien Bob Rafelsonin ja Bert Schneiderin kanssa. Nesmithin mukaan Monkeesien olisi pitänyt saada soittaa itse tulevilla levyillään ja vastaanottaa samalla enemmän taiteellista valtaa. Nesmithin  tapaaminen Kirschnerin ja lakimies Herb Moelisin kanssa hotellihuoneessa Beverly  Hillsissä oli likipitäen myrskyisä, mutta myöhemmin yhteistyö Kirshnerin kanssa loppui kokonaan. Vuonna 1994 Rhino Records julkaisi More of the Monkeesista viisi bonuskappaletta sisältävän version. Kaksi vuotta myöhemmin vuorossa oli Sundazedin vinyyliuudelleenjulkaisu, joka sisälsi kaksi bonusraitaa. Vuonna 2006 Rhino julkaisi More of the Monkeesista tuplacd-version. Sen ensimmäisellä cd:llä oli kymmenen ja toisella kahdeksan bonuskappaletta. Muutamat niistä olivat olleet mukana jo vuoden 1994 uudelleenjulkaisulla tai Missing Links-sarjassa. Ensimmäinen cd sisälsi aluksi originaalin albumin kappaleet stereona ja toinen monona. Joidenkin bonuskappaleiden välissä on myös studiojutustelua.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti