Lauantain pitkä:Merkittävä englantilaiskitaristi ja biisintekijä

21. joulukuuta 1943 syntynyt Albert William Lee on englantilaiskitaristi, joka on ennen kaikkea tullut tunnetuksi sormityylistään. Hän on työskennellyt sekä studiossa että lavalla useiden keskeisten, tyylillisesti monipuolisten muusikoiden kanssa. Lee on luonut myös merkittävän soolouran, ja hänet muistetaan sekä muusikkona että musiikillisena johtajana. Lee syntyi Lingenissä, Herefordshiressa ja varttui Blackheathissa, Lontoossa. Lee on kotoisin roomalaisperheestä. Hänen isänsä oli muusikko ja Lee on soittanut pianoa seitsemänvuotiaasta. Vuodesta 1958 kitaraa soittaneesta Leestä tuli Jerry Lee Lewisin ja Buddy Hollyn diggari. Hän jätti koulun 16-vuotiaana ja omistautui tyystin soittamiselle. Yhtyeissä hän on soittanut vuodesta 1959 tyylilajien ollessa aluksi r&b, country ja rock. Leen varhaisista kitaristiesikuvista mainittakoon Cliff Gallup, Scotty Moore, James Burton ja Jerry Reed. Ensiksi hän saavutti menestystä Chris Farlowe and The Thunderbirdsin riveissä. Vaikka Lee on maininnut pitäneensä Stax-tyyppisen materiaalin soittamisesta, country oli hänen intohimonsa ja hän jätti Thunderbirdsin vuonna 1968.  Soittaessaan Telecasteria yhtyeessä Heads Hands and Feet Leestä kehittyi eräänlainen kitarasankari. Yhtyeestä muodostui suosittu live-esiintyjä Britanniassa ja se esiintyi The Old Grey Whistle Testissä sekä Saksassa musiikkiohjelmassa Beat Club. Lokakuussa 1969 ennen kuin Leen pesti yhtyeessä Country Fever päättyi, RCA toteutti pakettikiertueen, joka vieraili kuudessa maassa 11 päivän aikana. Vuonna 1971 Lee osallistui Deep Purplen Jon Lordin Gemini Suiten studioversion levytykseen. Ritchie Blackmore oli kitaroinut sen ensimmäisessä live-esityksessä syyskuussa 1970, mutta kieltäytyi kutsusta osallistua sen levytykseen. Niinpä Lee otti hänen paikkansa. Gemini Suiten levytykseen ottivat lisäksi osaa Yvonne Elliman, Roger Glover, Ian Paice, Tony Ashton ja Sir Malcolm Arnoldin johtama Lontoon sinfoniaorkesteri. Vuonna 1974 Lee lähti Los Angelesiin ja osallistui ystävänsä, Blind Faithin basistina ensisijaisesti muistetun Rick Grechin kautta The Cricketsin kolmen albumin levytykseen. Yhtyeen kokoonpanoon kuuluivat tuolloin Sonny Curtis ja Jerry Allison. Vuonna 1976 Lee pyydettiin Emmylou Harrisin Hot Bandiin, jossa hän korvasi eräään sankareistaan. James Burton nimittäin palasi esiintymään Elvis Presleyn kanssa. The Hot Rod Bandin muista muusikoista mainittakoon Ricky Skaggs ja Rodney Crowell. Vuodesta 1978 lähtien Lee työskenteli viiden vuoden ajan Eric Claptonin kanssa. Lee oli musiikillisena johtajana Everly Brothersin vuoden 1983 reunion-konsertissa. Hän työskenteli veljesten kanssa yli 20 vuoden ajan. Vuonna 1987 Gerry Hogan pyysi Leetä esiintymään Newburyssa, Berkshiressä pidetyn steelkitarafestivaalin pääesiintyjänä. Siitä on muodostunut perinne ja kyseisellä festivaalilla ovat vierailleet jammailemassa esimerkiksi Clapton, Tommy Emmanuel, Dave Edmunds ja Rodney Crowell. 2000-luvun alussa Lee konsertoi Bill Wymanin Rhythm Kingsin kanssa. Vuonna 2002 Lee esiintyi George Harrisonin muistokonsertissa. Samana vuonna hän vastaanotti parhaan countryinstrumentaalikappaleen  Grammyn biisistä Foggy Mountain Breakdown. Syyskuussa 2006 Lee otti osaa Primal Twang-The Legacy of the Guitariin, joka oli ensimmäinen teatterimatka kitaran värikkääseen 3500 vuotta kestäneeseen historiaan. Lee oli mukana vuoden 2007 Crossroads-kitarafestivaaleilla. Saman vuoden joulukuussa hän esiintyi Bill Wymanin Rhythm Kingsien kanssa Ahmet Ertegun-tribuutissa Lontoon The 02:ssa. Keväällä 2008 ilmestynyt uusi albumi Like This ennakoi yhtyeen kiertuetta Euroopassa.Lee asuu Malibussa, Kaliforniassa.