Huhtikuussa 1968 Mainstream
Recordsin julkaisemana ilmestynyt Journey to the Center of Your Mind on
Amboy Dukesin toinen studioalbumi. Yhden bonuskappaleen sisältävä
cd-versio kyseisestä pitkäsoitosta ilmestyi vuonna 1992. Amboy Dukesin kakkosalbumin äänityksiin
oli käytettävissä edellisenä vuonna ilmestynyttä yhtyeen debyyttiä runsaammin rahaa, kiitos singlemenestyksen Baby Please Don't Go. Yhtyeen
kokoonpanossa oli tapahtunut myös kaksi miehistönvaihdosta. Greg Arama
oli korvannut Bill Whiten basson varressa ja Andy Solomon Rick Roberin
pianistina/urkurina. Tyylillisesti Journey to the Center of Your Mind
merkisi irtiottoa yhtyeen esikoisalbumin bluesrockorientoituneesta tyylistä.
Säännön vahvistavana poikkeuksena oli pitkäsoiton avauskappale Missisippi
Murderer. Toisin kuin edeltäjänsä, Journey to the Center of Your Mind koostui
ainoastaan originaalikappaleista, eli kitaristi Ted Nugentin ja
solisti/rytmikitaristi Steve Farmerin käsialaa olevista biiseistä.
Alun perin levystä kaavailtiin eräänlaista konseptialbumia, jonka eri
puolet olisivat eronneet toisistaan voimakkaasti ja a-puolen kappaleista
olisi vastannut Nugent, b-puolen vastaavista Farmer. Lopullisessa
julkaisussa albumin a-puolen sävellykset ovat Nugentin ja suurin osa
sanoituksista Farnerin. B-puolella Nugentin ainoa sävellys on albumin
nimikappale sekä samaa musiikkia hyödyntävä raita Conclusion. Nugentin
sävellykset ovat lähempänä hardrockia ja Farnerin psykedeliaa
jälkimmäisen lähestyessä ajan trendejä satiirisesta näkökulmasta.
Musiikillisista eroistaan huolimatta albumin molemmat puolet ovat
itsessään kokeellisia. Ne olivat nimittäin kehittämässä sitä soundia,
jota Nugent keksi uudelleen koko yhtyeen loppu-uran ajan. Albumin
julkaisuvuonna solisti John Drake lähti ja hänen paikkansa otti
myöhemmin Cactus-yhtyeessä vaikuttanut Rusty Day.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti