Keskiviikon klassikko:Kissin toiseksi pitkäaikaisin kitaristi

12. joulukuuta 1953 syntynyt Bruce Howard Kulick on yhdysvaltalaiskitaristi, joka aloitti ammattilaisuransa yhtyeessä Blackjack vuosina 1979-1980. Vuosien 1984 ja 1996 välillä Kulickilla oli pitkäaikainen pesti Kissin kitaristina. Vuosina 1997-2002 Kulick oli Union-yhtyeessä John Corabin kanssa. Vuodesta 2000 Kulick on soittanut Grand Funk Railroadissa. Hän on kitaristi Bob Kulickin pikkuveli ja on julkaissut soololevyjä ja tehnyt myös sessiotyötä useiden eri artistien kanssa. Hänen ensimmäinen levyttänyt projektinsa oli vuonna 1974 KKB lapsuusaikaisten ystävien Mike Katzin ja Guy Boysin kanssa. Kulickin mukaan yhtye soundasi Creamiltä. Vuonna 2008 Kulick löysi kyseisten äänitysten masternauhan ja julkaisi siitä rajoitettuna painoksena cd:n, joka oli tilattavissa hänen kotisvunsa kautta. 70-luvun puolivälissä Kulick soitti usean kuukauden ajan Andrea Truen Connection-yhtyeessä. Meatloafin julkaistua klassikkoalbuminsa Bat out of Hell Kulickin veljekset Bob ja Bruce osallistuivat kyseisen albumin tiimoilta tehdylle kiertueelle. Heistä kumpikin vaikutti sekä rytmi, että soolokitaristina. Vuosina 1979-1980 Kulick vaikutti Michael Boltonin kanssa lyhytikäisessä yhtyeessä Blackjack. Bruce Kulick soitti myös useilla Michael Boltonin sooloalbumeilla ja jälkimmäinen oli mukana kirjoittamassa Kissin albumilla Hot in the Shade julkaistua hittikappaletta Forever. Vuosina 1981-83 Kulick vaikutti Long Islandilta kotoisin olleessa yhtyeessä The Good Rats, jossa hän korvasi John "The Cat" Gatton. Syyskuussa 1984 Kulick korvasi Marc St. Johnin Kissin kitaristina ja pysyi yhtyeessä vuoteen 1996 saakka. Kulick ja St. John olivat ainoat Kissin jäsenet, jotka eivät milloinkaan käyttäneet lavamaskeja, sillä niistä oli luovuttu vuonna 1983. Kulick oli mukana Kissin albumeilla vuoden 1985 Asylumista vuonna 1997 ilmestyneeseen Carnival of Soulsiin. Mainitulta pitkäsoitolta löytyvä I Walk Alone on ainoa kappale, jossa kuullaan Kulickin leadvokalisointia. Lisäksi Kulick oli mukana Kissin albumeilla Kiss Unplugged ja Alive III. Kissin originaalinelikon palatessa yhteen vuonna 1995 maailmankiertuetta varten Kulickille ja rumpali Eric Singerille maksettiin viikkopalkkaa ja Paul Stanley ja  Gene Simmons myönsivät heille myös sivuprojekteja. Kulick jätti Kissin virallisesti joulukuussa 1996 ja kaiken kaikkiaan hänen soittoaan kuullaan yli kahdellakymmenellä Kissin albumilla. Originaalinelikkoa ja Singeriä lukuun ottamatta Kulick on pisimpään Kississä vaikuttanut yhtyeen jäsen. Ace Frehleyn lähdettyä Kissistä lopullisesti vuonna 2002, Stanley ja Simmons pitivät aikaisemmin Black n' Bluessa soittanutta ja Kissin kiertuemanagerina toiminutta Doug Thaleria Kulickia soveliaampana korvaajana. Ilman krediittejä Kulick soitti silti vielä Kissin albumeilla You Wanted the Best You Got the Best ja Psycho Circus. Jätettyään Kissin Kulick perusti pian yhtyeen Union John Corabin, Brent Fitzin ja Jamie Huntingin kanssa. Corabi ja Kulick vastasivat yhtyeen nimeä kantaneen ja vuonna 1998 ilmestyneen esikoisalbumin kappaleista. Sen tiimoilta kaksikko teki akustisen kiertueen. Debyytin promoamista varten koko yhtye teki maailmankiertueen pienissä keikkapaikoissa. Vuonna 1999 ilmestynyt yhtyeen kakkosalbumi Live in the Galaxy sisälsi myös kaksi studiossa nauhoitettua akustista raitaa. Yhtyeen viimeisin albumi on vuonna 2000 ilmestynyt The Blue Rooms. Union on keikkaillut silloin tällöin vierailevien rumpalien ja basistien kanssa. Kulickin nykyinen ykkösprojekti on Grand Funk Railroad ja Corabin vastaava Ratt. Kulick on julkaissut kolme sooloalbumia:Audio Dog vuonna 2001, Transformer vuonna 2003 ja BK3 vuonna 2010. Kulick on soittanut lisäksi monissa Eric Singerin projekteissa. Vuonna 2006 ilmestyneellä Paul Stanleyn sooloalbumilla Live to Win Kulick vaikutti basistina.