Kymmenes maaliskuuta 1954 syntynyt Tina Charles on englantilainen solisti, joka saavutti menestystä discomusiikin saralla 70-luvun puolivälistä eteenpäin. Hänen suurin hittisinglensä oli vuonna 1976 listakärkeen noussut I Love to Love (But My Baby Loves to Dance). Lontoon Whitechapelissa syntyneen Tina Hoskinsin isä Charles Hoskins oli näyttelijä. Tinan veli Warren toimi hänen kiertuemanagerinaan uran huippuvaiheessa. Sukunimi Hoskins muistutti liikaa Mary Hopkinia, ja niinpä Tina valitsi taiteilijanimekseen Charlesin, joka oli hänen isänsä nimi. Musiikkiuransa Charles aloitti sessiomuusikkona ja taustalaulajana. Hänen vuonna 1969 ilmestyneellä debyyttisinglellään pianistina toimi vielä tuossa vaiheessa tuntematon Elton John. 70-luvun alussa Charles vokalisoi Top of the Pops- albumisarjassa, joka sisälsi coverversioita aikakauden hiteistä. Vuonna 1971 hän esiintyi BBC 1:n sketsishowssa The Two Ronnies, jonka tunnetuimpia esiintyjiä olivat Ronnie Barber ja Ronnie Corbett. Charlesin kyseisessä showssa esittämiä kappaleita olivat esimerkiksi River Deep, Mountain High ja Ruby Tuesday. Vuonna 1975 Charles ja Linda Lewis olivat taustavokalisteina Steve Harleyn ja Cockney Rebelin listaykkössinglellä Make Me Smile (Come Up and See Me) Charles oli leadvokalistina samana vuonna ilmestyneellä 5000 Voltsin discohitillä I’m on Fire. Sopimusteknisistä syistä Charles ei koskaan ollut yhtyeen virallinen jäsen, mutta hänen lauluääntään pidettiin vahvempana kuin yhtyeen myöhempien virallisten leadvokalistien. Kyseinen kappale nousi neljänneksi brittilistalla ja sijalle 26. Billboardilla. Suuren tilaisuutensa Charles sai, kun intialais-brittiläinen säveltäjä/tuottaja Biddu tuotti hänelle singlet You Set My Heart on Fire ja I Love to Love. Niistä jälkimmäinen nousi artistin kotimaassa listakärkeen kolmen viikon ajaksi ja oli maailmanlaajuinen hitti.
Biddu tuotti myös Charlesin albumin ja uuden singlehitin Dance Little Lady
Dance. Hittsinglejensä ansiosta Charles viihtyi brittilistalla 42 viikon ajan
vuonna 1976. Näihin aikoihin Charlesin kiertuebändiin kuuluivat Trevor Horn ja
Geoff Downess, jotka saavuttivat ensin yhteistä menestystä The Bugglesina ja
myöhemmin Yesin jäseninä. Vielä myöhemmin Horn kunnostautui levytuottajana ja
Downess perusti 80-luvun alkupuolen superyhteisiin lukeutuneen Asian. Charlesin
myöhäisemmät hitit, joihin lukeutuivat Love Me Like a Lover, Dr. Love,
Rendezvous ja Love Bug tekivät Charlesista poptähden Euroopassa, Aasiassa,
Australiassa ja Uudessa Seelannissa, mutta Yhdysvalloissa hän ei onnistunut
tekemään varsinaista läpimurtoa. Siellä hänen ainoa suurempi menestyksensä oli You Set My
Heart on Fire syksyllä 1975. Vuonna 1978 Charles esiintyi Tokiossa
järjestetyllä World Popular Song –festivaalilla. Charlesin esittämä Love Rocks
sijoittui kärkeen Japanin oman edustuskappaleen kanssa. Vuoteen 1980 mennessä
discomusiikki alkoi menettää suosiotaan. Charlesin kyseisenä vuotena ilmestynyt
pitkäsoitto Just One Smile edusti raaempaa soundia, mutta ei menestynyt.
Charles keskittyi perhe-elämään, mutta 80-luvun puolivälissä Sanny X:n tuottama
remix-versio I Love to Lovesta oli jälleen hitti. Vuodesta 2000 lähtien Charles
on esiintynyt ympäri Eurooppaa, missä discomusiikki ja hänen hittinsä ovat
nousseet uuteen kukoistukseen.
Vuonna 2006 Charles sijoittui viiden suosituimman joukkoon USA:n
discolistalla Sanny X:n tuottamalla kappaleella Higher. Seuraavana vuonna
Charles vieraili The Producersin konsertissa esittäen Grace Jonesin Slave to
the Rhythmin. Kyseisen vuoden lokakuussa Charles levytti tuottaja Ian Levinen
kanssa kappaleen Hide and Seek Disco 2008. Hänen viimeisin pitkäsoittonsa on
maaliskuussa 2008 ilmestynyt Listen 2 the Music. Vuonna 2010 Charles sainattiin
brittiläisen kirjoittajan ja tuottajan Carl M Coxin PMG Music Productionille.
Muita kyseiselle yhtiölle kiinnitettyjä artisteja ovat esimerkiksi Sinitta ja
Amanda Lear. Charlesin ensimmäinen single kyseiselle yhtiölle, Your Love is My
Light ilmestyi sekä fyysisesti että digitaalisesti marraskuussa 2011. Coxin
lisäksi kappaleen kirjoittamiseen ja tuottamiseen osallistuivat PWL:n
levytuottajat Dave Ford ja Ian Curnow. Remiksauksesta vastasi Pete Hammond,
joka Fordin ja Curnowin tavoin lukeutui PWL:n studioinsinööreihin ja
tuottajiin. Charlesin suunnitelmissa on ollut kiertue 5000 Voltsin kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti