tiistai 7. maaliskuuta 2017

Keskiviikon klassikko:Keskeisen psykedeelisen rockin edustajan kakkosalbumi

Love:Da Capo

Marraskuussa 1966 ilmestynyt Da Capo on San Franciscosta kotoisin olleen, psykedeelisen folkrockyhtye Loven toinen studioalbumi. Pitkäsoitto nauhoitettiin syys-ja lokakuun vaihteessa viidessä päivässä RCA-studioilla Hollywoodissa. Albumin kappaleista 7 and 7 Is oli äänitetty 20. kesäkuuta samaisena vuonna ja julkaistu heinäkuussa singleformaatissa b-puolellaan No Fourteen, joka oli outtake yhtyeen esikoisalbumin äänityksistä. 7 and 7 Isin levyttämisen jälkeen Loven kokoonpano laajeni; mukaan tulivat rumpali Michael Stewart sekä saksofonia ja huilua soittanut Tjay Cantrelli. Aikaisemmin yhtyeessä rumpalin tehtävistä huolehtinut ja klassisen musiikin koulutuksen saanut pianisti Alban "Snoopy" Pfisterer siirtyi soittamaan urkuja ja cembaloa. Kitaristit Johnny Echols ja Bryan McLean, basisti Ken Forssi ja yhtyeen johtohahmo, solisti Arthur Lee säilyttivät entiset paikkansa yhtyeen kokoonpanossa. Tyylillisesti Da Capon edustaa psykedeelistä rockia ja barokkipoppia. Pitkäsoiton ykköspuolta voi pitää irtiottona Loven esikoisalbumin tyylistä. Tarkkoine ja yksityiskohtaisine sovituksineen se enteilee jo yhtyeen vuoden 1967 klassikkoalbumia Forever Changes.  7 and 7 Isin protopunkkia ja cembalon hallitsemaa Stephanie Knows Whota tasoittavat popahtavammat kappaleet Orange Skiesin tyyliin. Da Capon kakkospuolen täyttää 19-minuuttinen Revelation, joka on Bob Dylanin  tupla-albumilla Blonde on Blonde julkaistun Sad Eyed Lady of the Lowlandsin jälkeen eräs ensimmäisistä kokonaisen levypuoliskon mittaisista kappaleista. Se sai alkunsa livejamina. The Rolling Stones levytti aikaisemmin vuonna 1966 ilmestyneelle albumilleen Aftermath jamittelukappaleen Goin' Home, johon inspiraatiota saattoi tarjota se, että Stonesit olivat todentaneet Loven konsertin Brave New Worldissa. Albumin kappaleista juuri Revelation ei saanut erityisen hyviä arvioita osakseen, mutta myöhemmin sen suhteen on oltu suopeampia. Vaikka 7 and 7 Is oli ollut Lovelle  pieni hitti, itse Da Capo nousi albumilistalla laadukkuudestaan huolimatta suhteellisen vaatimattomasti 80. sijalle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti