Torstain terävä:Eräs kaikkien aikojen tupla-albumeista

Led Zeppelin:Physical Graffiti

Led Zeppelinin oman levy-yhtiön Swan Songin julkaisemana 24. helmikuuta 1975 ilmestynyt tupla-albumi Physical Graffiti on vaikutteidensa monipuolisuudessa todellinen aarreaitta. Kyseessä lienee eittämättä yhtyeen myöhäisemmän kauden laadukkain tuotos. Toki on muistettava, että iäkkäimmät Graffitin kappaleista ovat kolmosalbumin ajoilta ja ne on nauhoitettukin jo vuoden 1970 aikana. Koko komeuden avaava Custard Pie iskee terhakoine komppeineen actionin päälle. Vapautuneesti svengaava The Rover on eräs ykköslevyn kaikkein laadukkaimmista raidoista. Tyylikäs amerikkalainen traditionaali In My Time of Dying penkoo vääjäämättömistä vääjäämättömintä aihetta Jimmy Pagen upean kitaroinnin ja rytmiryhmän tanakan komppauksen saattelemina. Kappaleen tunnetuimmasta näkemyksestä ennen Zeppeliniä vastannee Blind Willie Johnson. Houses of the Holyn tukevasti jytisevä nimiraita sai julkaisunsa vasta Physical Graffitilla. Trampled Underfoot edustaa Zeppelinin tuotannossa onnistuneesti harvinaislaatuista funkrockia. Ykköslevyn päättää todennäköisesti koko tupla-albumin tunnetuin kappale, pienestä teoksesta käyvä, itämaisvaikutteinen ja majesteetillinen Kashmir. Kolmannesta levypuoliskosta on muodostunut oma suosikkini. In the Light on tyylitajuinen psykedeelisiä ja progressiivisia sävyjä tehokkaasti hyödyntävä raita, johon Page soittaa todella mieleenpainuvan riffin.  Bron-Yr-Aur on kaunis Jimmy Pagen akustinen instrumentaalikappale, Down by the Seaside levollinen balladi ja Ten Years Gone jo sävellyksellisesti eräs Jimmy Pagen parhaita suorituksia kautta aikojen. Juhlavuus haihtuu kuitenkin hetkeksi, sillä viimeisen levypuoliskon avaava Night Flight on tylsähkö rockjyräys. Myöskään Wanton Song ei hienoisesti junnaavine riffeineen sijoitu parhaimmistoon, vaikka Bonzo Bonhamin beatti tarkkuudessaan vertaistaan hakeekin ja Pagen soolotyöskentely on rikasta. Boogie with Stu tekee pianoineen kunniaa 50-luvun rockille tietoisesti kieli poskessa. Black Country Woman on iskevä akustisvoittoinen pala ja Sick Again päättää tuplan rennon vapautuneen rokkaavissa tunnelmissa. Varsin kalliiseen kansiratkaisuun pakattu Physical Graffiti oli niin yleisö- kuin arvostelumenestys. Se esitteli Zeppelinin monipuolisimmillaan ja kokeilevimmillaan ja useista tuplan kappaleista muodostui standardeja yhtyeen keikkaohjelmistoon.