Toukokuun viidentenä 1948 syntynyt William Thomas, alias Bill Ward on englantilainen rumpali ja visuaalinen taiteilija, joka identifioituu ensisijaisesti heavy metallin luojayhtye Black Sabbathin originaaliksi rumpaliksi. Ward on yksi yhtyeen perustajajäsenistä ja hän on toiminut myös leadvokalistina kahdessa kappaleessa Sabbathin repertuaarista. Kyseessä ovat It's Alright albumilta Technical Ectasy ja Swinging the Chain Never Say Dielta. Rumpujensoiton Ward aloitti jo lapsena. Hän kuunteli 40-luvun big bandeja ja suosikkirumpaleihin lukeutuivat Gene Krupa, Buddy Ritch ja Louie Bellson. 1960-luvun puolivälissä Ward oli rumpalina ja myös solistina yhtyeessä The Rest. Ward ja kitaristi Tony Iommi musisoivat jazzahtavia juttuja harrastaneessa yhtyeessä Mythology. Yhtyeen hajottua he laittoivat hynttyyt yhteen Rare Breed -yhtyeessä vaikuttaneiden solisti Ozzy Osbournen ja basisti Geezer Butlerin kanssa. Uusi yhtye aloitti nimellä The Earth. Pian nimeksi kuitenkin vaihtui Black Sabbath ja jatko on kuuluisaa historiaa. Black Sabbathin kultakauden edetessä Wardin dopingin käyttö lisääntyi. 70-luvun lopussa hän joi jo keikkojen aikana, mitä ei ollut tapahtunut aikaisemmin. Wardin omien sanojen mukaan hän ei muista vuoden 1980 Black Sabbath-albumi Heaven and Hellin levytystä alkoholin väärinkäyttönsä takia. Tony Iommin mukaan Ward katosi 21. elokuuta 1980 hyvästejä jättämättä. Ainoastaan tuonaikaisen Sabbath-solisti Ronnie James Dio oli saanut puhelun, jossa Ward ilmoitti lähdöstään. Ensikertaa Sabbathista erottuaan Ward soitti yhtyeessä nimeltä Havec. Hän osallistui jälleen vuonna 1983 ilmestyneen Sabbath-albumi Born Againin levytykseen, mutta ei ollut mukana pitkäsoittoa promotoineella kiertueella. Ward oli mukana Black Sabbathin Live Aid-konsertissa tapahtuneessa esiintymisessä 80-luvun puolivälissä, mutta tuolloin yhtye ei muilta osin keikkaillut eikä levyttänyt.
Noihin aikoihin Ward vaikutti yhtyeessä England's Glory, mutta jo vuonna 1986 hän perusti oman Bill Ward Bandinsa. Sen debyyttialbumi Ward One:Along the Way ilmestyi vuonna 1989. Yhtyeen kakkospitkäsoitto When the Bough Breaks sai virallisen julkaisunsa vasta vuonna 1999. Marraskuun puolivälissä 1992 lähes originaali Black Sabbath teki reunion-keikan Costa Mesassa, Kaliforniassa. Kokoonpano, jossa solistina Ronnie James Dion tilalla oli Judas Priestin Rob Halford, oli Ozzy Osbournen lämmittelyesiintyjänä. Ozzy Osbourne Band, johon maestron lisäksi kuuluivat Zakk Wylde, Randy Castillo, Mike Istez ja John Sinclair, heitti täyden setin ja lopuksi Ozzy tuli heittämään Iommin, Butlerin ja Wardin kanssa neljä biisiä. Vuonna 1994 Ward palasi Black Sabbathiin Etelä-Amerikan-kiertueelle. Solistina oli tuolloin Tony Martin. Sabbathin riveissä Ward soitti jälleen Birminghamin NEC:ssä joulukuun alussa 1997. Kyseisistä konserteista kasattiin Reunion-livelevy. Kyseisen vuoden Ozzfest-kiertueella Ward oli terveyssyistä mukana ainoastaan kahdessa konsertissa. Muilla kyseisen kiertueen keikoilla rumpalina kuultiin Mike Bordinia. Ward oli tarpeeksi hyvässä kuosissa palatakseen Sabbathiin vuonna 1999 ja hän oli mukana yhtyeessä vuoteen 2012 saakka. Vuonna 2000 Ward vastaanotti Grammyn Sabbathin jäsenenä . Vuodesta 2002 lähtien Ward on toimittanut kuukausittain ainoastaan internetissä kuultavaa radioshowta nimeltä Rock 50. 11. marraskuuta 2011 Black Sabbathin originaalikvartetti ilmoitti palaavansa yhteen levyttääkseen uuden albumin Rick Rubinin tuottamana ja aloittaakseen kiertueen seuraavana vuonna. Loppujen lopuksi Ward ei ollut mukana Black Sabbathin albumilla 13, joka oli Osbournen, Iommin ja Butlerin ensimmäinen yhteinen pitkäsoitto sitten vuoden 1998 Reunion-liven, joka sisälsi myös kaksi uutta studioraitaa. Olkapääleikkauksensa vuoksi Ward soitti rumpuja seuraavan kerran vasta toukokuussa 2014. Ward toteaa menettäneensä Osbournen ystävyyden, mutta pitävänsä edelleen yhteyttä Iommiin ja Butleriin. Black Sabbath soitti viimeisen keikkansa helmikuun neljäntenä 2017 Birminghamissa. Wardin sijaan rumpalina oli tuolloin Tommy Clufetos. Tony Iommin ja Geezer Butlerin kanssa Ward on palkittu toukokuussa 2015 elämäntyöstään Ivor Novello Awardseissa. Neljä vuotta myöhemmin Los Angelesissa Black Sabbath vastaanotti Grammyn elämäntyöstään. Paikalla olivat jälleen Butler, Iommi ja Ward. Tuolloin Rival Sons soitti setin Black Sabbathin tuotantoa. Kesäkuussa 2016 Wardin uusi yhtye Day of Errors soitti debyyttikeikkansa Long Beachissa, Kaliforniassa. Wardin lisäksi yhtyeeseen kuuluvat kitaristi/solisti Joe Amodea ja Kill Devil Hillin solisti Jason "Dewey" Bragg. Totaldrumsets-nettisivustolla Ward on listattu sadan kaikkien aikojen vaikutusvaltaisimman rumpalin joukkoon. Samalla sivustolla hänet on nimetty heavy metal-tyylisen rummutuksen syntymän johtajaksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti