It's A Beautiful Day on vuonna 1967 San Franciscossa perustettu rockyhtye, jonka muodostivat solisti Pattie Santos, viulisti David LaFlamme ja viimeksi mainitun vaimo, kosketinsoittaja Linda LaFlamme. David LaFlamme oli vaikuttanut Utahin sinfoniaorkesterissa ja ollut mukana yhtyeessä Orkustra. Tavanomaisesta poiketen hän soitti viisikielistä viulua. It's A Beautiful Dayn varhaiseen kokoonpanoon kuuluivat lisäksi kitaristi Hal Wagenet, basisti Mitchell Holman ja rumpali Val Fuentes. Vaikka kyseessä oli eräs rakkauden kesän keskeisimmistä san franciscolaisyhtyeistä, se ei saavuttanut esimerkiksi Grateful Deadin tai Jefferson Airplanen veroista tunnettuutta. Virallisesti seitsenvuotisen uransa aikana yhtye joka tapauksessa yhdisti ainutlaatuisella tavalla rockia, jazzia, klassista ja maailmanmusiikkia. It's A Beautiful Dayn originaali manageri Matthew Katz oli aikaisemmin työskennellyt Jefferson Airplanen ja Moby Grapen kanssa. Kyseiset yhtyeet pyrkivätkin It's A Beautiful Dayn tietämättä lopettamaan yhtyeen bisnessuhteen Katzin kanssa. It's A Beautiful Day ei uransa alkuvaiheessa päässytkään konsertoimaan San Franciscossa. Yhtyeen ensimmäinen konsertti oli Seattlessa, Washingtonissa Katzin omistamassa clubissa. Se tunnettiin nimellä Encore Ballroom, mutta Katz nimesi sen uudelleen San Francisco Soundiksi. Esiintymistensä välillä It's A Beautiful Day treenasi ja kirjoitti biisejä vanhassa Katzin omistamassa talossa, jossa yhtye myös asui. Yhtyeen varhaisia esiintymisiä joulukuussa 1967 oli todistamassa muutamia asiakkaita. It's A Beautiful Dayn tunnuskappaleesta käyvä White Bird oli saanut tekstiinsä innoitetta David ja Linda LaFlammen kokemuksista Seattlessa. Yhtyeen nimi ja surullissävyinen kappale, johon osaltaan oli vaikuttanut Seattlen sateinen talvisää, muodostivat keskenään voimakkaan kontrastin.
San Franciscoon palatessaan yhtyeen jäsenet olivat turhautuneita. Itsenäisesti järjestämillään keikoilla It's A Beautiful Day alkoi saavuttaa huomiota ja myös ansaita tarvitsemaansa rahaa. Ensimmäisen suuren tilaisuutensa yhtye sai, kun sille tarjoutui mahdollisuus lämmitellä Creamiä Oakland Coliseumilla Californiassa neljäs lokakuuta 1968. Samoihin aikoihin yhtye aloitti pitkällisen prosessin päästääkseen eroon manageristaan Katzista. Yhtyeen nimeä kantanut debyyttialbumi oli David LaFlammen tuottama ja Columbia Records julkaisi sen vuonna 1969. White Birdin lisäksi sen keskeiseen tuotantoon lukeutuvat esimerkiksi Hot Summer Day ja Time Is. Deep Purple hyödynsi albumilta niin ikään löytyvän kappaleen Bombay Calling introa vuoden 1970 klassikkoalbuminsa In Rock tunnetuimpiin lukeutuvassa kappaleessa Child in Time. It's A Beautiful Dayn debyytti myös menestyi melko hyvin. Kotimaassaan se nousi sijalle 47. ja Britanniassakin sijalle 58. It's A Beautiful Dayn esiintyminen Woodstockissa oli todella lähellä. Michael Lang neuvotteli keikan tiimoilta promoottori Bill Grahamin kanssa. Graham suostui kuitenkin ottamaan festivaalille ainoastaan yhden Langin manageroiman yhtyeen. Lang kuuntelutti Grahamilla sekä It's A Beautiful Dayn että toisen talliinsa kuuluneen yhtyeen nauhan. Graham piti molemmista siinä määrin paljon, ettei voinut tehdä päätöstä. Niinpä päätettiin heittää kolikkoa ja voiton vei Langin toinen yhtye Santana, jolle esiintyminen Woodstockissa oli tuleva merkitsemään lopullista läpimurtoa. Viides heinäkuuta 1970 It's A Beautiful Day soitti toisilla kansainvälisillä Atlantan Popfestivaaleilla arviolta 250 000:lle kuuntelijalle. Linda oli tuolloin leadvokalistina White Birdin lisäksi kappaleissa Hot Summer Day ja The Dolphin Song. Kappaleesta Don and Dewey muodostui radiohitti.
Jo samaisen vuoden lopussa yhtyeen kokoonpanossa tapahtui merkittävä muutos. LaFlammet olivat eronneet. Linda jätti bändin ja hänen tilalleen tuli Fred Webb. Kyseisenä vuonna ilmestynyt pitkäsoitto Marrying Maiden osoittautui It's A Beautiful Dayn menestyksekkäimmäksi. Yhdysvalloissa se nousi 28:ksi ja Britanniassa listasijoitus oli 45. Tuona vuonna yhtye esiintyi lisäksi muun muassa Hollannin Popfestivaaleilla Rotterdamissa. Maaliskuussa 1971 It's A Beautiful Dayn kokoonpanoa täydensivät aikaisemmin Frank Zappan kanssa soittanut basisti Tom Fowler sekä Bill Cregory. Uuden kokoonpanon ensiesiintyminen tapahtui San Franciscon KSAN FM Radiossa, jossa Tom Donahue esitteli yhtyeen uudet jäsenet. Heinäkuussa 1971 It's A Beautiful Day oli eräs viimeisistä San Franciscon Fillmore Westissä esiintyneistä yhtyeistä. Siellä soitettu näkemys White Birdistä oli mukana seuraavana vuonna valmistuneessa musiikkidokumenttielokuvassa nimeltä Fillmore. Vuonna 1971 ilmestyi uusi studioalbumi Choice Quality Stuff/Anytime ja seuraavana vuonna konserttitaltiointi Live at Carnegie Hall. Yhtye jatkoi konsertointia vuonna 1974 tapahtuneeseen hajoamiseensa saakka. Kahta vuotta myöhemmin David LaFlammen sooloversio White Birdistä tavoitti Billboardin listalla sijan 89. 2000-luvun alussa kappaleen coveroi viulisti Vanessa Mae. Santos menehtyi auto-onnettomuudessa Sonoma Countyssa, Kaliforniassa lähellä Geyservilleä 14. joulukuuta 1989. Yhtye esiintyi silloin tällöin harvinaislaatuisissa konserteissa. Käytössä tosin oli It's A Beautiful Dayn lisäksi myös nimi David LaFlamme Band. Vuodesta 2000 It's A Beautiful Dayn originaalijäseniin on LaFlammen lisäksi kuulunut rumpali Fuentes. David La Flamme oli mukana Jefferson Starshipin vuoden 2008 albumilla Jefferson's Tree of Liberty. Seuraavana vuonna LaFlamme alkoi musisoida Phil Lawrence Bandin kanssa. Yhtyeestä muodostui It's a Beautiful Day Acoustic. Sen tuotanto koostui It's a Beautiful Dayn varhaisten albumien kappaleista sekä originaaleista instrumentaalibiiseistä, joissa Phil Lawrence soitti mandoliinia. It's a Beautiful Day Acoustic jatkoi keikkailuaan maaliskuuhun 2020. Kesällä 2014 yhtyeen kitaristiksi vaihtui aikaisemmin muun muassa The Coastersissa ja The Driftersissä soittanut Rob Cunningham.
Rob Esbinosa teki paluun yhtyeen riveihin vuonna 2018. David LaFlamme edesmeni kuudes elokuuta 2023. Viimeisinä vuosinaan hän kärsi Parkinsonin taudista ja menehtyi Santa Rosassa, Kaliforniassa 82 vuoden ikäisenä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti