The Black Crowes on vuonna 1989 perustettu yhdysvaltalainen rockyhtye. Sen diskografia sisälsi kahdeksan studioalbumia, neljä livelevyä ja useita singlemenestyksiä. Tuottaja George Drakoulias kiinnitti yhtyeen Def Jam Recordsille sen perustamisvuonna. Seuraavana vuonna ilmestyi yhtyeen esikoispitkäsoitto Shake Your Money Maker. Kakkosalbumi Southern Harmony and The Musical Companion nousi Billboardin albumilistan kärkeen keväällä 1992. Yhtyeen toiminnassa oli pidempi tauko vuosien 2002 ja 2005 välillä. Koottuaan rivinsä Black Crowes keikkaili usean vuoden ajan ennen kuin julkaisi vuonna 2008 paluualbuminsa Warpaint, joka nousi Billboardin listalla viidenneksi. Elokuussa 2010 ilmestyi tupla-albumi Croweology, jonka ykköscd sisälsi yhtyeen tuotannon suurimmat hitit ja kakkoslevy muuta akustista tuotantoa. Kokoelman julkaisua seurasi 20-vuotisjuhlakiertue ja sen jälkeen toinen tauko. Vuoteen 2013 ajoittuneen viimeisen kiertueensa jälkeen yhtye ilmoitti lopulta hajoamisestaan vuonna 2015. Uransa aikana Black Crowes on myynyt yli 30 miljoonaa albumia. VH1:n sadan parhaan hardrockartistin listalla yhtye saavutti sijan 92. Melody Makerissa yhtyettä kutsuttiin maailman rokeimmaksi rock n' roll-yhtyeeksi ja vuonna 1990 Rolling Stonen lukijat äänestivät Black Crowesin parhaaksi uudeksi amerikkalaisyhtyeeksi.
Yhtyeen ensimmäinen inkarnaatio Mr Crowe's Garden aloitti toimintansa vuonna 1984. Nimensä se otti Leonard Leslie Brookesin lastenkirjasta Johnny Crow's Garden. Yhtyeen musiikillisista vaikuttajista nostettakoon esiin REM, 60-luvun psykedeelinen pop ja 70-luvun klassinen southern rock. Crow's Gardenin keskeiseksi tyylilajiksi muotoutui 70-luvun bluesrock. Yhtyeen moottorina toimivat sen Walton High Schoolia käydessään perustaneet Robinsonin veljekset, solisti Chris ja kitaristi Rich. Ensimmäiset ammattimaiset demoäänityksensä veljekset tekivät A&M Recordsille vuonna 1987. Ensimmäisellä demolla rumpalina vaikutti Jeff Sullivan, myöhemmillä myös Black Crowesista tuttu Steve Gorman. Loppuvuodesta 1987 hänestä tuli Mr Crowe's Gardenin virallinen jäsen. George Drakouliasin yhtye tapasi A&M:n kautta soittaessaan clubeissa New Yorkissa. Drakoulias tutustutti Crowesin The Facesin ja Humble Pien kaltaisten yhtyeiden musiikkiin. Näihin aikoihin Black Crowesin ohjelmistossa ei ollut myöskään Stones-covereita. Vuonna 1990 yhtye julkaisi esikoisalbuminsa Shake Your Money Maker, jolta singleinä julkaistiin Otis Redding -cover Hard to Handlen lisäksi She Talks to Angels, Jealous Again, Twice as Hard, Sister Luck ja Seeing Things. Albumi myi kolminkertaisesti platinaa ja sen singleistä Otis Redding-cover ja akustinen She Talks to Angels olivat top 30-menestyksiä. Black Crowes soitti ZZ-Topin lämmittelijänä Miller -oluen sponsoroimalla kiertueella. Maaliskuussa 1991 yhtye sai kenkää kyseiseltä kiertueelta Chris Robinsonin Millerille kohdistaman verbaalisen huonokäytöksisyyden vuoksi. Crowesit lähtivät omalle kiertueelleen samaisen vuoden toukokuussa. Myöhemmin yhtye soitti Monsters of Rock-kiertueella Venäjällä esimerkiksi Mötley Crüen ja Queensrüchen kanssa. Kitaristi Jeff Cease vaihtui aikaisemmin bluesvoimatriossa Burning Tree soittaneeseen Marc Fordiin ja Black Crowes julkaisi Billboardin listakärjessä debytoineen kakkosalbuminsa The Southern Harmony and the Musical Companion keväällä 1992. Albumin singlejulkaisut Remedy, Sting Me, Thorn in My Pride ja Hotel Illness nousivat ykkösiksi Album Rock Tracks-listalla ja niistä Remedy ja Thorn in My Pride nousivat myös Bilboardin singlelistalle. Black Crowesin debyytillä oli kuultu myös Allman Brothers Bandista tutun Chuck Leavellin piano- ja urkuosuuksia ja niinpä yhtye palkkasi oman kosketinsoittajansa. Eddie Harchista tuli yhtyeeseen pysyvä jäsen High as the Moon -kiertueen alkaessa.Vuonna 1994 kuusimiehiseksi kasvanut yhtye julkaisi kolmannen pitkäsoittonsa Amorica hyllytettyään varhaisemman albuminsa Tall. Amorica saavutti puolen miljoonan kappaleen myynnillään kultalevyn. Sen seuraaja, varsin onnistunut Three Snakes and One Charm ilmestyi heinäkuussa 1996. Albumin julkaisua seuranneeseen kiertueeseen kuului muun muassa esiintyminen Furthur Festivaalilla vuonna 1997 esimerkiksi Ratdogin ja Bruce Hornsbyn kanssa. Yhtye hylkäsi noihin aikoihin äänittämänsä albumin Band. Kitaristi Marc Ford sai lähteä ja basisti Johnny Colt erosi yhtyeestä. Kolmella edellisellä Crowesin albumilla kuultu yhtyeen kokoonpano lopetti näin ollen toimintansa. Tall ja Band-albumien julkaisematta jääneet kappaleet kiersivät bootleg-nauhoina ja ne ilmestyivät virallisesti vuonna 2006 nimellä The Lost Crowes.
Basisti Sven Pipien täydensi Crowesin kokoonpanon ja yhtyeen seuraava albumi By Your Side ilmestyi tammikuussa 1999. Sillä kahden edeltävän pitkäsoiton kokeilunhaluisempi tyyli oli vaihtunut maanläheisempään ja soulvaikutteisempaan ilmaisuun. Lokakuussa 1999 Led Zeppelinin Jimmy Page soitti Crowesin kanssa yhteensä neljä konserttia New Yorkissa ja Los Angelesissa ja kuun puolivälissä vielä yhden Worcesterissa. TVT Records julkaisi siitä albumin Live at Greek. Sopimukselliset seikat Columbian kanssa aiheuttivat sen, ettei albumi sisältänyt yhtyeen omia Pagen kanssa soittamiaan kappaleita. Kesällä 2000 Crowes teki pidemmän kiertueen Pagen ja The Whon kanssa. Tuolloin Pipienin paikan otti Greg Rzab. Toukokuussa 2001 Richard Bransonin V2-yhtiöllä julkaistu albumi Lions nousi albumilistalla sijalle 20. Touko-kesäkuussa 2001 oli vuorossa Tour of Brotherly Love-kiertue Oasiksen ja Spacehogin kanssa. Loppuvuosi kului varsinaisella Lionsia promonneella Listen Massive -kiertueella. Euroopan ja Japanin jälkeen se koostui 36 Yhdysvalloissa soitetusta konsertista. Tammikuussa 2002 yhtye lopetti väliaikaisesti toimintansa rumpali Steve Gormanin lähdettyä. Tauon aikana Chris Robinson julkaisi sooloalbuminsa New Earth Mud vuonna 2002 ja This Magnificent Distance kahta vuotta myöhemmin. Rich Robinson kasasi lyhytikäisen yhtyeen Hookah Brown ennen vuonna 2004 ilmestynyttä esikoissooloalbumiaan Paper. Alkuvuodesta 2005 Robinsonin veljekset kasasivat Eddie Harschin kanssa Black Crowesin uudelleen. Marc Ford ja Sven Pipien tulivat mukaan, mutta Steve Gormanin paikan otti Richin sooloyhtyeen rumpali Bill Dobrow. Gorman teki paluun yhtyeeseen Atlantassa. Kesällä 2005 Crowes soitti muun muassa Tom Petty and the Heartbreakersin kanssa ja viisi keikkaa San Franciscon Fillmoressa. Niistä toinen kuvattiin ja julkaistiin loppuvuodesta 2006 dvd:nä, blue-rayna ja audiocd:nä nimellä Freak n' Roll into the Fog. Syksyllä 2006 Harsch ja Ford jättivät yhtyeen. Heidän paikkansa ottivat Rob Clores ja Paul Stacey. Staceyn korvasi ensiksi elokuussa 2007 Adam MacDougal. North Missisippi All Starsin kitaristi Luther Dickinson valikoitui soittamaan yhtyeen tulevalla albumilla Warpaint, jonka tuottajana Stacey kuitenkin vaikutti. Heinäkuussa 2010 ilmestynyt livealbumi Live at Roxy sisälsi Robinsonin veljesten akustisia ja sähköisiä livevetoja. Äänitykset olivat alkuvuodesta 2006 soitetuista kolmesta Brothers of Feather- esiintymisestä. Maaliskuussa 2008 julkaistu uusi Black Crowes -albumi Warpaint saavutti kriitikoiden taholta myönteisen vastaanoton. Sen viides sija oli Billboardin listalla Crowesin kolmanneksi paras ykköseksi nousseen Southern Harmony and the Musical Companionin ja neljännen sijan saavuttaneen esikoisalbumi Shake Your Money Makerin jälkeen. Maalis-huhtikuussa yhtye soitti Australiassa ja Uudessa Seelannissa ensi kertaa sitten vuoden 1992. Lyhyen Euroopan-pyrähdyksen jälkeen Crowes soitti Yhdysvalloissa touko-joulukuussa. Kiertue päättyi viiteen San Franciscon Fillmoressa soitettuun konserttiin.
Huhtikuussa 2009 ilmestyi tupla-albumi Warpaint Live. Sen ykköslevy sisälsi kyseisen albumin soitettuna konsertissa ja kakkoscd valikoituja paloja omista klassikoista ja coverpoiminnoista. Koko konsertti taltioitiin 20. maaliskuuta 2008 Los Angelesin Wiltern Theatressa. Kesäkuun lopussa samaisesta konsertista ilmestyi dvd. Saman vuoden loppupuolella ilmestyi Crowesin kahdeksas studioalbumi Before the Frost..Until the Freeze. Sen jälkimmäistä osiota varten albumin ostajat saivat latauskoodin. Albumin vinyyliversio on tupla, joka sisältää kaikki biisit, mutta eri järjestyksessä. Ne äänitettiin viiden päivän aikana Levon Helmin studioilla Woodstockissa. Uuden oman tuotannon lisäksi mukana on muutama livenä soitettu coverkappale. Warpaintin tavoin kyseiset albumit sisälsivät runsaammin bluegrass- ja countryvaikutteita. Mainituista nauhoituksista julkaistiin myös mm. haastatteluja sisältänyt dvd Cabin Fever. Huhtikuussa 2010 yhtye ilmoitti julkaisevansa elokuussa täysin akustisen tupla-albumin Croweology ja julkisti Say Good Night to the Bad Guys- kiertueensa päivämäärät. Sen konsertit koostuivat kahdesta 90 minuutin setistä, joista toinen oli akustinen ja toinen sähköinen. Kiertueen päätyttyä yhtye meni jälleen telakalle. Fillmoreen päättyneen Yhdysvaltain-osuuden Crowes soitti heinäkuussa 2011 Euroopassa festivaaleilla esimerkiksi Espanjassa, Italiassa, Alankomaissa ja Belgiassa. Joillakin pääesiintyjänä soittamillaan keikoilla Crowes heitti jälleen kaksi 90- minuuttista settiä. Kahdesta viimeisestä Lontoon-konsertista toisessa vieraili Jimmy Page ja Amsterdamin Paradisossa yhtye soitti niin ikään kahdesti. Joulupäivänä 2012 ilmoitettiin Crowesin soittavan seuraavan vuoden maaliskuussa viisi keikkaa Britanniassa ja myöhemmin huhti-toukokuussa Yhdysvalloissa 21 konserttia. Luther Dickinsonin sijaan kitaristina ja taustavokalistina vaikutti Jackie Greene. 19. maaliskuuta yhtye julkaisi neljännen konserttitaltiointinsa Wiser for the Time. Se julkaistiin digitaalisesti ja tuplavinyylinä ja äänitykset olivat New Yorkista vuodelta 2010. 23. huhtikuuta 2013 Crowes palasi kotikaupunkiinsa Atlantaan ja soitti Tabernaclessa loppuunmyydyn konsertin. Heinäkuussa starttasi kiertue Tedeshi Trucks Bandin kanssa ja joulukuussa 2013 Crowes siirtyi jälleen tauolle. Tammikuun puolivälissä 2015 Rich Robinson ilmoitti yhtyeen toiminnan päättyvän lopullisesti.Hajoamisen jälkeen Black Crowesin jäsenet siirtyivät muihin musiikillisiin projekteihinsa, joista osa oli toiminut aktiivisesti jo aikaisemmin. Chris Robinson on jatkanut esiintymistään Chris Robinson Brotherhoodissa, jonka hän perusti jo vuonna 2011. Yhtyeeseen kuuluu myös mm. Adam MacDougall. Vuonna 2016 Robinson julkaisi yhtyeen kanssa kolmannen albuminsa Any Way You Love, We Know How You Feel. Sitä seurasi vielä samana vuonna ep If You Lived Here, You Would Be Home By Now. Vuonna 2017 ilmestyi albumi Barefoot in the Head ja Robinsonin soittamilla akustisilla keikoilla ohjelmistossa oli myös Black Crowesin kappaleita, kuten Hotel Illness ja Bad Luck, Blue Eyes Goodbye. Rich Robinson on jatkanut soolouraansa ja julkaissut neljännen sooloalbuminsa Flux vuonna 2016. Loppuvuodesta 2016 hän perusti yhtyeen Magpie Salute, jossa ovat myös mukana Marc Ford ja Sven Pipien. Yhtyeen ohjelmistossa on Black Crowesia, covereita ja poimintoja Robinsonin ja Fordin soolotuotannosta. Steve Gorman jatkaa esiintymistään Trigger Hippyssa, jota hän oli perustamassa vuonna 2009. Myös Jackie Greene oli mukana yhtyeessä, mutta hän keskittyi soolouraansa loppuvuodesta 2015 lähtien. Kosketinsoittaja Eddie Harsch menehtyi neljäs joulukuuta 2016 59-vuotiaana.
Loppuvuodesta 2019 The Howard Stern Showssa antamassaan haastattelussa Chris ja Rich Robinson ilmoittivat vuoteen 2020 ajoittuvasta paluukiertueesta, joka juhlistaa Shake Your Money Makerin 30 vuotta sitten ajoittunutta julkaisua. Robinsonin veljesten lisäksi lineup koostuu uusista muusikoista, eli kitaristi Isiah Mitchellistä, basisti Tim Lefebvrestä, kosketinsoittaja Joel Robinovista ja rumpali Raj Ojhasta. Mainittu line-up soitti debyyttikeikkansa New Yorkin Bowery Ballroomissa 11. marraskuuta esittäen Shake Your Money Maker -albumin kokonaisuudessaan. Koronapandemia keskeytti kiertueen, mutta sen uusia päivämääriä on kaavailtu kesäksi ja syksyksi 2021. Kahdeksas tammikuuta 2021 The Black Crowes ilmoitti julkaisevansa esikoisalbuminsa Shake Your Moneymaker 30-vuotisuudelleenjulkaisun useissa formaateissa. Samassa yhteydessä julkaistiin entuudesaan kuulematon kappale Charming Mess. Neljäs toukokuuta 2022 The Black Crowes julkaisi ensi kertaa levytystuotantoa reunioninsa jälkeen. Kuudesta kappaleesta koostuva ep 1972 sisältää covereita mainitun vuoden klassikkokappaleista ja mainitulla ep:llä The Black Crowes versioi Rolling Stonesia (Rocks Off), T. Rexiä (The Slider), Rod Stewartia(You Wear It Well), Little Featiä (Easy to Slip), David Bowieta (Moonage Daydream) sekä The Tempatationsia (Papa Was a Rolling Stone).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti