Tiistain tukeva:Brittiheavyn klassikon 90-luvun avaus

Iron Maiden:No Prayer for the Dying

Lokakuun alussa 1990 ilmestynyt No Prayer for the Dying on Iron Maidenin kahdeksas studioalbumi. Se merkitsi yhtyeen ensimmäistä miehistönvaihdosta sitten vuoden 1982. Kitaristi Adrian Smith nimittäin jätti yhtyeen albumin esituotantovaihessa tyytymättömänä siihen musiikilliseen suuntaan, johon yhtye oli siirtymässä. No Prayer for the Dyingin kappaleista hän osallistui ainoastaan yhden, eli Hooks in Youn sävellystyöhön. Smithin paikan ottanut Janick Gears oli soittanut aikaisemmin Bruce Dickinsonin soolodebyytillä Tattooed Millionaire ja työskennellyt lisäksi esimerkiksi Ian Gillanin, Marillion-vokalisti Fishin ja brittiheavyn uutta aaltoa edustaneen Wild Spiritin kanssa. Vaikka No Prayer for the Dying saavutti kriitikoiden taholta ristiriitaisen vastaanoton, albumi nousi brittilistalla kakkossijalle ja sisälsi muun muassa Maidenin ainoan kotimaassaan listakärkeen nousseen singlen Bring Your Daughter...to the Slaughter. Musiikillisesti albumi edusti paluuta suoraviivaisempaan musiikilliseen ilmaisuun progevaikutteita hyödyntäneiden kahden edeltäjäalbuminsa, vuoden 1986 Somewhere in Timen ja kahta vuotta myöhemmin ilmestyneen Seventh Son of the Seventh Sonin vastapainoksi. No Prayer for the Dyingilla myös Bruce Dickinsonin laulutyyli muuttui aikaisempaa raaemmaksi. Albumi nauhoitettiin Essexissä hyödyntämällä Rolling Stonesin Mobile studiota. Kyseessä oli näin ollen Maidenin ensimmäinen kotimaassaan äänittämä albumi sitten vuonna 1982 ilmestyneen Number of the Beastin. Kirjallisten ja historiallisten teemojen vastapainoksi No Prayer for the Dyingin lyriikoissa hyödynnettiin poliittisia ja jopa uskonnollisia aineksia, jälkimmäisiä erityisesti albumin ensimmäisellä singlejulkaisulla Holy Smoke. Sosiaalista tiedostavuutta tuodaan esiin erityisesti raidalla Public Enema Number One. No Prayer for the Dying on Maidenin albumeista ainoa, jonka kaikkien kappaleiden kesto jää alle kuuteen minuuttiin. Yhtyeen jätettyä Capitol Recordsin kyseessä oli ensimmäinen Maidenin albumeista, jonka julkaisijana Yhdysvalloissa oli Epic Records. Muualla maailmassa julkaisijana oli edelleen EMI. Vaikka No Prayer for the Dying menestyi hyvin monissa muissa maissa, se jäi viimeiseksi kultalevyn saavuttaneeksi Maidenin albumiksi Yhdysvalloissa. Ykköshitin Bring Your Daughter...to the Slaughter Dickinson oli aikaisemmin levyttänyt sooloyhtyeensä kanssa A Nightmare on Elm Street 5:The Dream Child -elokuvan soundtrackille. Yhtyeen basistin ja perustajajäsenen Steve Harrisin mukaan se sopi erinomaisesti Maidenille, joten kappale levytettiin uudestaan. Dickinsonin lähdettyä väliaikaisesti Maidenista vuonna 1993 No Prayerin kappaleet tippuivat Maidenin settilistasta lähes täysin. Bring Your Daughter...oli sentään mukana kesän 2003 kiertueella. Pitkäsoiton tiimoilta tehty kiertue totteli nimeä No Prayer on the Road.