keskiviikko 13. joulukuuta 2017

Torstain terävä:Yksi psykedeelisen rockin klassikon parhaista töistä

Vanilla Fudge:Renaissance

Kesäkuussa 1968 sekä mono, että stereoversiona ilmestynyt Renaissance on yhdysvaltalaisen psykedeelistä rockia edustaneen Vanilla Fudge-yhtyeen kolmas studioalbumi. Kyseessä oli yhtyeen ensimmäinen ensisijaisesti omasta tuotannosta koostunut pitkäsoitto; seitsemästä kappaleesta viisi oli yhtyeen jäsenten kirjoittamia. Albumille sisältyivät lisäksi Frank Zappan ja Herb Cohenin suojatin Essra Mohawkin kirjoittama The Spell That Comes After. Renaissancen originaaleissa painoksissa kappaleen säveltäjäksi oli virheellisesti merkitty Zappan taiteellinen johtaja Cal Schenkel. Renaissancen tunnetumpi coverkappale on Donovanin hitteihin luketuva Season of the Witch. Sen alkuun Vanilla Fudge sisällyttää lyriikoita myös toisesta Essra Mahawkin kappaleesta We Never Learn. Kosketinsoittaja Mark Steinin ja basisti Tim Bogertin käsialaa oleva albumin avauskappale The Sky Cried/When I Was a Boy edustaa tiukkaa hardrockausta, joka oli urkuvetoisuudessaan musiikillisena inspiraation lähteenä esimerkiksi Deep Purplen Mark I -kokoonpanolle. Myös Vince Martell pääsee kappaleessa fuzz-kitaroineen onnistuneesti esiin. Martellin käsialaa oleva Thoughts osoittaa kitaristin olleen myös pätevä biisintekijä ja kappaleen alussa kuullun tyyppistä falsettilaulua vei tyylikkäästi eteenpäin esimerkiksi Uriah Heep. Paradise edustaa Renaissancen kappaleista Mark Steinin ja rumpali Carmine Appicen yhteistyötä ja tarjoaa melodisen tyylikästä psykedeelistä tyyliä. Steinin That's What Makes A Man jatkaa onnistuneesti tyylikkäillä melodioilla kuorrutettua psykedeelistä musiikillista ilmaisua Steinin ja Bogertin stemmalaululla ryyditettynä. Albumin coverkappaleista ensimmäinen, The Spell That Comes After tuli Vanilla Fudgen tietoisuuteen Renaissance-albumin tuottajana toimineen ja ensisijaisesti The Shangri-Las -yhtyeen kanssa tekemästään yhteistyöstä muistetun George "Shadow" Mortonin kautta. Originaalin albumin omaa tuotantoa edustavista kappaleista viimeinen, Faceless People on täysin Carmine Appicen käsialaa. Pitkäsoiton kappaleista se on lähimpänä varhaista hardrockia, joka puhkesi Vanilla Fudgen tuotannossa toden teolla kukkaan vasta yhtyeen ensimmäisen aktiivikauden viimeisellä albumilla Rock and Roll. Vince Martellin kitarointi toimii kyseisessä kappaleessa erinomaisesti ja osoittaa osaltaan melkoista kehitystä yhtyeen ensimmäiseltä, sinänsä varsin pätevältä albumilta. Renaissancen päättävä näkemys Donovanin Season of the Witchistä edustanee silti albumia laadukkaimmillan. Kenties Vanilla Fudgen ydinosaamisen aluetta tarjosivatkin varsin mielikuvituksellisesti sovitetut coverkappaleet. Billboardin listalla Renaissance saavutti parhaimmillaan 20. sijan. Albumin cd-versioiden bonuksina on kolme alun perin ainoastaan singleformaatissa julkaistua kappaletta. Niistä covereita edustaa Burt Bacharachin ja Hal Davidin käsialaa oleva balladikaunokki The Look of Love. Veikeän soundimaailman kera rokkaava All in Your Mind edustaa koko yhtyeen yhteistyötä ja Mark Steinin käsialaa oleva Where Is My Mind lähestyy onnistuneesti hardrocktyyliä. Renaissance sijoittuu monen yhtyeen diggarin listalla kolmen parhaan Vanilla Fudge -albumin joukkoon Rock and Rollin ja yhtyeen debyytin kanssa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti