Kolmas lokakuuta 1946 syntynyt Patricia Ann Cole, eli taiteilijanimeltään P. P. Arnold on yhdysvaltalainen soullaulajatar, joka on nauttinut menestyksestä Britanniassa 60-luvusta eteenpäin. Hän syntyi gospellaulajista koostuneeseen perheeseen ja esiintyi soolovokalistina ensikertaa neljän vuoden ikäisenä. Perhe asui Los Angelesin Wattsin afrikkalais-amerikkalaisessa ghetossa. Arnold meni naimisiin nuorena ja sai kaksi lasta. Hän työskenteli toimistossa ja ruoan valmistajana. Vuonna 1964 Arnoldin veljen entinen tyttöystävä Maxine Smith lähestyi Arnoldia tarjouksella. Maxine oli ystävänsä Gloria Scottin kanssa järjestänyt koe-esiintymisen kolmelle nuorelle naiselle tarkoituksenaan korvata orginaali The Ikettes laulu- ja tanssiyhtye, joka oli mukana Ike & Tina Turnerin revyyssä. Koe-esiintymisen suorittanut kolmikko tuli valituksi tehtävään, mutta Smith kehotti Arnoldia tsekkaamaan Turnereiden konsertin Fresnossa kyseisenä iltana ennen lopullista päätöstään. Arnoldin palatessa kotiin varhain seuraavana aamuna hänen hurjistunut aviomiehensä löi häntä. Arnold jätti miehensä välittömästi, sijoitti lapsensa vanhempiensa hoidettavaksi ja liittyi Turnereitten revyyseen. Arnold jätti Turnereiden yhtyeen vuonna 1966, mutta jäi Lontooseen, missä Mick Jagger rohkaisi häntä käynnistämään oman soolouransa. Immediate Recordsilla Arnoldin soolohitteihin lukeutuivat Angel of the Morning, Cat Stevensin käsialaa ollut The First Cut is the Deepest ja Paul Kordan kirjoittama The Time Has Come. Samalla levy-yhtiöllä olleen The Small Facesin Steve Marriott ja Ronnie Lane kirjoittivat Arnoldille kappaleen (If You Think You're) Groovy, jolla Small Faces soitti myös taustat. Arnold keikkaili Small Facesien kanssa vuosina 1967-68 ja lauloi taustoja yhtyeen keskeisimpiin singlehitteihin lukeutuvalla kappaleella Tin Soldier. Rod Stewartin kanssa Arnold levytti singlen Come Home Baby ja taustalla sillä kuultiin kitarassa Ron Woodia, bassossa Keith Richardsia, pianossa Nicky Hopkinsia, Hammond-uruissa Keith Emersonia ja Georgie Famen jousisektiota. Arnold lauloi myös taustoja Chris Farlowen versiolla Four Topsien Reach Out I'll Be Therestä, jolla kitaristina kuultiin Albert Leetä ja rummuissa Carl Palmeria. Arnold levytti myös kaksi pitkäsoittoa; vuonna 1967 ilmestyneen albumin First Lady on Immediate ja seuraavana vuonna julkaistun pitkäsoiton Kafunta. Immediate Recordsin lopetettua toimintansa 60-luvun lopussa Arnold solmi uuden sopimuksen Robert Stigwoodin kanssa ja levytti Polydorille pari Barry Gibbin tuottamaa singleä, mutta Gibbin tuottama albumi ei tullut julkaistuksi. Helmikuussa 1970 Arnold lauloi taustoja Gibbin debyyttisooloalbumilla The Kid's No Good kappaleessa Born. Vuonna 1970 Arnold oli mukana P J Probyn kanssa musikaalissa Catch My Soul. Arnoldin uudessa taustayhtyeessä vaikutti muun muassa myöhemmin progeyhtye Yesissä soittanut kitaristi Steve Howe.
Arnold teki jälleen yhteistyötä Steve Marriottin kanssa. Hän oli mukana Humble Pien vuonna 1971 ilmestyneellä albumilla Rock On ja myös keikkaili yhtyeen kanssa. Taustalaulajattarena Arnoldia kuultiin muun muassa rockmusikaalissa Jesus Christ Superstar, sekä esimerkiksi Nick Draken, Graham Nashin, Dr. Johnin ja Eric Burdonin levyillä. Arnold keikkaili myös Eric Claptonin kanssa ja Claptonin tuottamat äänitykset saavat julkaisunsa vasta nyt lokakuussa 2017 albumilla The Turning Tide. Kyseisissä äänityksissä Arnold tapasi CSN&Y:n basistin Fuzzy Samuelsin, josta tuli hänen elämänkumppaninsa. Vuonna 1974 Arnold vokalisoi Freddie Kingin albumilla Burglar. Nopeasti muuttuva Britannian musiikkiskene tuntui vieraalta ja Arnold ja Samuels palasivat Los Angelesiin. Parille tuli ero ja ainoastaan kahta viikkoa myöhemmin tytär Debbie menehtyi auto-onnettomuudessa. Arnold palasi julkisuuteen vuonna 1978. Neljä vuotta myöhemmin hän muutti taas Britanniaan ja alkoi työskennellä englantilaisen reggaeyhtyeen Steel Pulsen kanssa. Vuonna 1983 Arnold palasi listoille elektropopyhtye Kane Gangin kanssa levyttämällään näkemyksellä The Staple Singersien Respect Yourselfistä. Britanniassa se saavutti 21:n ja Australiassa 19:n sijan. Vuonna 1984 Arnold oli mukana musikaalissa Starlight Express. Viikkoja ennen Billy Oceanin kanssa tehtävää kiertuetta Arnoldin jalat loukkaantuivat auto-onnettomuudessa. Hän joutui jättämään kiertueen kesken kymmenen viikon jälkeen. Toipilasaikanaan Arnold teki mainoksia. Vuonna 1986 Arnold teki paluun rockskeneen ja lauloi taustoja Peter Gabielin suurella hitillä Sledgehammer. The Beatmastersin kanssa levytetty Burn It Up oli top 20 -menestys vuonna 1988. Taustoja Arnold lauloi esimerkiksi Roger Watersin sooloalbumilla Amused to Death. Vuonna 1989 Arnold teki viimeisen yhteistyönsä Steve Marriottin kanssa albumilla 30 Seconds to Midnight. Marriott menehtyi tapaturmaisesti tulipalossa 20. huhtikuuta 1991. Vuonna 1994 Arnold oli mukana palkinnon voittaneessa musikaalissa Once on This Island. Seuraavana vuonna hän levytti Ocean Colour Scenen kanssa coverversion Small Facesin kappaleesta Understanding SF-tribuuttialbumille Long Agos and Worlds Apart. Vuosina 1999-2002 Arnold oli Roger Watersin taustalaulajattarena Roger Watersin kiertueella In the Flesh ja myös samannimisellä cd:llä ja dvd:llä. Arnold osallistui myös Watersin vuosien 2006-2008 kiertueeseen Dark Side of the Moon Live.
Vuonna 2017 Arnoldilta julkaistiin Eric Claptonin ja Barry Gibbin tuottama albumi The Turning Tide, joka sisältää nauhoituksia vuosien 1968 ja 1970 väliltä. Samaisena vuonna Arnold juhlisti 50-vuotista musiikkiuraansa mainitun vuoden syksyyn ajoittuneen kiertueen merkeissä. Vuonna 2018 vuorossa olivat kiertueet Australiassa ja Uudessa Seelannissa You Am I-yhtyeen johtohahmon Tim Rogersin taustoittamana. Elokuussa 2019 ilmestynyt The New Adventures of...P. P. Arnold oli artistin ensimmäinen uutta tuotantoa sisältänyt albumi 51 vuoteen. Sen tuotannosta vastaa Paul Wellerin yhtyeen kitaristi Steve Craddock. Tyylillisesti kyseessä on varsin monipuolinen albumi, jonka tunnelmat vaihtelevat klassisesta soultyylistä housemusiikkiin. Arnoldin kiertueen Britanniassa alkoi vuoden 2017 lokakuussa. Samana vuonna ilmestyi albumi The Turning Tide, joka sisältää nauhoituksia vuosien 1968 ja 1970 väliltä. Vuonna 2018 Arnold teki kiertueet Australiassa ja elokuussa 2019 hän julkaisi neljännen sooloalbuminsa The New Adventures of...P. P. Arnold. Sen tuottamisesta vastasi Paul Wellerin yhtyeen kitaristi Steve Cradock. Kahdeksas toukokuuta 2020 The Fratelis julkaisi singlen Strangers in the Street, jossa Arnoldia kuullaan leadvokalistina.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti