keskiviikko 11. lokakuuta 2017

Perjantain pohjat:Folkrockduon merkittävä kakkosalbumi

Simon and Garfunkel:Sounds of Silence

17. tammikuuta 1966 ilmestynyt Sounds of Silence on folkrockduo Simon & Garfunkelin toinen studioalbumi. Pitkäsoiton nimi on muunnos kaksikon ensimmäisen singlemenestyksen The Sound of Silence otsikosta. Alun perin kyseinen kappale julkaistiin akustisena versiona Simonin ja Garfunkelin esikoispitkäsoitolla Wednesday Morning 3 A.M. ja myöhemmin elokuvan The Graduate soundtrack-levyllä ja tuolloin sen nimi oli The Sounds of Silence. Paul Simonin ja Art Garfunkelin tietämättä Columbia Recordsin tuottaja Tom Wilson lisäsi kappaleeseen sähkökitarat, rummut ja basson kesäkuun puolivälissä 1965. Uusi versio julkaistiin singlenä samaisen vuoden syyskuussa ja se myös avaa Sounds of Silence -pitkäsoiton. Albumin brittipainoksen kakkospuolen avaa Homeward Bound ennen kappaletta Richard Cory, josta onnistuneen näkemyksensä levytti myös Van Morrisonin luotsaama irlantilainen rhythm and blues- yhtye Them. Homeward Bound pääsi myös mukaan boxille Simon & Garfunkel Collected Works, joka julkaistiin sekä vinyyli, että cd-formaatissa. Paul Simon kirjoitti suuren osan Sounds of Silence -albumin kappaleista vuoden 1965 aikana asuessaan Lontoossa. Simonin akustiset sooloversiot albumin nimiraidasta sekä kappaleista I Am Rock, Leaves That Are Green, April Come She Will, A Most Peculiar Man ja Kathy's Song olivat ilmestyneet elokuussa 1965 Englannissa albumilla Paul Simon Songbook.  Richard Cory pohjautui Edwin Arlington Robinsonin runoon, Somewhere They Can't Find Me on tulkittavissa uusioversioksi duon esikoisalbumin nimikappaleesta, We've Got a Groovy Thing Goin' oli julkaistu The Sound of Silence -singlen kakkospuolella muutamaa kuukautta aikaisemmin ja Anji oli coverversio Simonin Englannissa tapaaman kitaristin Davey Grahamin käsialaa olleesta instrumentaalikappaleesta. Näin ollen ainoa täysin uusi Paul Simonin säveltämä kappale Sounds of Silence -albumilla oli Blessed. Kyseinen pitkäsoitto on päässyt kokonaisuudessaan mukaan boxeille Collected Works ja The Columbia Studio Recordings 1964-1970. 22. maaliskuuta 2013 kyseisen albumin kerrottiin päässeen Kongressin kirjaston kansalliseen ääniterekisteriin kulttuurisesti, historiallisesti tai esteettisesti merkittävänä. Vuonna 2001 pitkäsoitosta julkaistiin neljä bonusraitaa sisältänyt cd-uudelleenjulkaisu.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti