Peer Günt:Fire Wire
Peer Güntin diskografiassa jouluksi 1988 ilmestynyt yhtyeen neljäs täyspitkä albumi Fire
Wire on varsin onnistunut pitkäsoitto etenkin, kun ottaa huomioon minkälaisessa
kiireessä albumi kasattiin. Fire Wire oli PG:n levyistä viimeinen suurmenestys. Reippaasti yli 20 000 kappaleen
myynnillään albumi pääsi varsin lähelle kultalevyä. Sen materiaalista kaksi kappaletta edustaa vanhaa tuotantoa. Bluesklassikkoa Rock Me Baby ryhdyttiin
soittamaan basisti Tsöötz Kettulan liityttyä mukaan kokoonpanoon. Samalla kaikuheavylle
sanottiin lopullisesti hyvästit. Young Man’s Dream oli todella vanha yhtyeen perustajan Timo Nikin
sävellys, joka totteli alun perin nimeä Speed Ass. Fire Wiren todellisiin kultakimpaleisiin
lukeutuvat rullaavalla riffillä kruunattu Moses on the Mountain, myös singlenä
julkaistu Wake Me Up sekä Nikin bluesjuurista erinomaisesti muistuttava
Handful of Sand. Tiukimmista rypistyksistä erityisen onnistuneesti toimivat
kipakka avausraita Fat Girls, sekä kokonaisuuden nopein biisi Who’s Gonna Be
Elected. Homebound Train jatkaa onnistuneesti Nikin Train Trainilla ja Midnight
Trainilla alkanutta juna-aiheisten kappaleiden sarjaa. Pisimpään Fire Wiren kappaleista
Güntin keikkasetissä on pysynyt veikeä T Bone Steak and a Bottle of Beer. Ärhäkkä Riding
Shotgun tarjoaa Nikiltä erinomaisen kitarasoolon ja itse asiassa albumin kappaleista
ainoastaan päätösraita Red Cadillac edustaa hienoista täytettä. Fire Wirella
Günt hidasti ja monipuolisti onnistuneesti tyyliään sitä edeltäneen albumin
Good Girls Don’tin suoraviivaisuuden vastapainoksi. Omalla listallani Fire Wire on
kolmen tärkeimmän Günt-albumin joukossa upean debyytin ja Don't Mess with the Countryboysin kanssa. Se on myös ensimmäinen tuoreeltaan hankkimani Günt-äänite.
Kyseisen pitkäsoiton aikoihin todensin Kouvolan kovat myös mainiolla keikalla
Kuopion Jäähallissa toukokuussa 1989.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti