Torstain terävä:Erään amerikkalaisen rockin merkkipaalun viimeinen merkkiteos

Velvet Underground:Loaded

 

Marraskuussa 1970 julkaistu Loaded on amerikkalaisen rockyhtyeen Velvet Undergroundin neljäs studioalbumi. Se julkaisijana oli Atlantic Recordsin alamerkki Cotillion. Kyseessä oli yhtyeen viimeinen pitkäsoitto, jolla Lou Reed oli mukana. Hän ehti jättää yhtyeen jo hetki ennen kyseisen albumin julkaisua. Vuonna 2015 Loaded saavutti sijan 110. Rolling Stonen 500 kaikkien aikojen parhaan albumin listalla. Tyylillisesti Loaded merkitsi irtiottoa Andy Warholin inspiroimista ajoista Velvet Undergroundin uralla. Albumin nimi viittaa levy-yhtiö Atlanticin vaatimukseen, jonka mukaan levyn pitäisi sisältää hittikappaleita. Lou Reed oli tyytymätön albumin lopulliseen miksaukseen. Hän jätti Velvet Undergroundin elokuussa 1970, mutta albumi julkaistiin vasta kolme kuukautta myöhemmin. Haastatteluissa Reed mainitsi, että Loaded oli viimeistelty ilman häntä. Raskaana ollut rumpali Maureen Tucker ei osallistunut pitkäsoiton levytykseen, vaikka hänet mainitaankin Loadedin kansitiedoissa. Rumpuosuuksista levyllä vastasivat basisti Doug Yule, hänen veljensä Billy, äänitysinsinööri Adrian Barber ja sessiomuusikko Tommy Castanero. Sterling Morrisonin mukaan albumista olisi tullut vielä onnistuneempi, jos Lou Reed olisi toiminut solistina kaikilla kappaleilla. Morrison vaikutti albumin kitaraosuuksiin, mutta hän oli päässyt New Yorkin City Collegeen ja tasapainotteli opintojen ja äänityssessioiden välillä. Suuri osa luovasta työstä olikin Reedin ja Yulen vastuulla. Yule oli vokalistina neljällä pitkäsoiton kappaleista; avausraidalla Who Loves the Sun, New Age, Lonesome Cowboy Bill sekä Oh! Sweet Nuthin’. Lisäksi hän vastasi kaikista basso-, piano- ja urkuosuuksista ja äänitti myös useita soolokitaraosuuksia. Kitarasooloista Yule vastasi kappaleissa Rock and Roll, Cool It Down, Head Held High sekä Oh! Sweet Nuthin’, Loadedin originaalipainoksessa kaksi ensimmäistä kappaletta; Who Loves the Sun ja Sweet Jane kuullaan medleynomaisesti ilman taukoa. Kaikki Loadedin cd-versiot seuraavat originaalipainoksen esimerkkiä. Albumin kansikuvassa nähdään maalaus Times Squaren metroaseman sisäänkäynnistä. Pitkäsoiton tunnetuimpaan antiin lukeutuvat runsaasti coveroidut Sweet Jane ja Rock and Roll, joiden versioijista mainittakoon ensi alkuun edellisen osalta Mott the Hoople sekä Brownsville Station ja jälkimmäisen The Runaways. Kotimainen uuden aallon yhtye Woude teki Who Loves the Sunista suomennoksen nimellä Kuka uskoo aurinkoon. Lokakuun lopussa 1998 yhtye Plush soitti Loadedin kokonaisuudessaan Halloween –konserteissaan. Vuonna 2012 soolokitaristi Graham Coxon tunnusti Loadedin merkittävän vaikutuksen Blur-yhtyeen musiikkiin.