Kuusamolainen Zero Nine edusti erityisesti 80-luvulla
kotimaisessa hardrockissa laadullisesti liki pitäen omaa luokkaansa. Yhtyeen
tunnetuimman kokoonpanon muodostivat solisti Kepa Salmirinne, kitaristit Timo
Käsmä ja Martti Mäntyniemi, basisti Esa Harju, rumpali Mikko Korpela sekä
kosketinsoittaja Iro Murtola. Esikoissingle, vuonna 1980 ilmestynyt Down the
Line/Suzanne on komeimpia debyyttilevytyksiä koko kotimaisen rockin
historiassa. Esikoispitkäsoitto Visions, Scenes and Dreams ilmestyi tammikuussa 1982. Kyseisen albumin kappaleita oli ehditty soittaa jo pitkään, mikä osaltaan
vaikutti onnistuneeseen lopputulokseen. Vahvan kokonaisuuden biiseistä mainittakoon I'm Gonna Try ja In the Drizzlin' Rain. Kakkosalbumia, vielä samana vuonna
ilmestynyttä Blank Verseä oli mukana tuottamassa Ian Gillan. Kappalemateriaalinsa
tasossa se sijoittui varsin lähelle edeltäjäänsä. Longarin huippuhetkistä
mainittakoon I Don’t Wanna See You So Dejected sekä Crimson Tide. Vuonna 1984
ilmestynyttä kolmatta pitkäsoittoa Headline yhtyeen jäsenet pitivät itse hienoisena välityönä, mutta
myös se sisälsi todellisia ässiä ja jopa pieniä hittejä Walk Awayn ja Run to the
Lightsin kaltaisten raitojen ansiosta. Lopullinen läpimurto oli
kansainväliselle Virgin-yhtiölle tehty ja vuonna 1985 ilmestynyt White Lines,
jonka hittejä olivat nimikappale sekä erityisesti Never Stop Running. Seuraavan
vuoden kesällä ilmestyneellä pitkäsoitolla Intrique Zeroilla vasta olivatkin
sävelkynät terässä. Albumi sisälsi useammankin hitin, eli Angel of Mercy, Dump
Me ja suurin menestys Banging on Drums.
Samaisena vuonna Zero
Nine toimi avausesiintyjänä Tukholmassa Monsters of Rockissa, jossa muina
esiintyjinä olivat Def Leppard, Ozzy Osbourne sekä Scorpions. Vuonna 1987 Zero
kävi esiintymässä Lontoon kuululla Marquee-clubilla. Yleisön joukossa olleen
Uriah Heepin kitaristi Mick Box saapui keikan jälkeen lavan taakse kättelemään.
Kevättalvella vuosina 1987 ja 1988 järjestetyillä Hard Rock Toureilla kiersivät
Kuusamon hyvien, eli Zero Ninen kanssa Kouvolan kovat, eli Peer Günt ja Helsingin
pahat, eli Backsliders. Vuonna 1988
ilmestynyt Voodoo You oli Zeron huippusuosion viimeinen ja raskain levy. Sen
kappaleista mainittakoon nimiraita, Rollin’ through the Night sekä Wrong Side.
Yhtyeen seuraavaa pitkäsoittoa saatiin odottaa aina vuoteen 1996, jolloin
ilmestyi varsin onnistunut Freak Show.
Vuonna 2004 ilmestyi hyvää tasoa edelleen ylläpitänyt albumi N E Files ja Zeron
tuorein ja niin ikään onnistunut pitkäsoitto on vuonna 2009 ilmestynyt IX. 2000-luvusta
eteenpäin yhtyeen basistina on vaikuttanut Jarski Jaakkola. Viime vuodet
oululaistunut kotimaisen hardrockin klassikko on keikkaillut säästeliäästi,
mutta sen tehdessään se on edelleen ehdottomasti tsekkaamisen arvoinen yhtye. Nollaysi
on toiminut lämmittelyesiintyjänä vielä 2000- ja osin 2010-luvuilla myös Ac/Dc:lle, Whitesnakelle ja Alice Cooperille. Vuoden 2021 aikana Zero Nine on tehnyt paluun esiintymislavoille ja soittanut sekä clubi, että festivaalikeikkoja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti