Keskiviikon klassikko:Skynyrdin legendaarinen livetupla

Lynyrd Skynyrd:Once More from the Road

Heinäkuussa 1976 Fox Theatressa Atlantassa, Georgiassa äänitetty ja samaisen vuoden syyskuussa julkaistu Once More from the Road on southern rock – yhtye Lynyrd Skynyrdin ensimmäinen konserttitaltiointi. Samalla kyseessä on ainoa livelevy yhtyeen klassisimmalta kaudelta (1972–1977) ajalta ennen tuhoisaa lento-onnettomuutta, joka vei solisti Ronnie Van Zantin, kitaristi Steve Gainesin ja taustakuorossa laulaneen Cassie Gainesin hengen. Varsin onnistunut livetupla saavutti kultalevyn jo ilmestymisvuotensa lokakuussa ja platinamyyntiin se ylsi saman vuoden joulukuussa. Kolminkertaista platinaa Once More from the Road oli myynyt heinäkuuhun 1987 mennessä. Originaali 14 kappaleesta koostuva tuplavinyyli sisältää edustavasti ja onnistuneina näkemyksinä poimintoja kaikilta Skynyrdin siihenastisilta studioalbumeilta. Erinomaiselta vuoden 1973 debyytiltä Prounounced Leh-Nerd Skin-nerd tarjoillaan tanakka I Ain’t the One, yhtyeen suhteellisen harvalukuisen balladituotannon terävimpään kärkeen lukeutuva Tuesday’s Gone, esikoisen tunnetuimpiin lukeutuva svenginumero Gimme Three Steps sekä konsertin itseoikeutetusti päättävä, 13 ja puoli minuuttinen näkemys kaikkien aikojen Skynyrd-anthemista Free Bird. Second Helpingiltä mukana ovat Skynyrdin konserttien vakiavausnumerona toimiva Working for MCA, kirkkkaimpiin klassikoihin lukeutuva The Needle and the Spoon, upeasti revittelevä versio J. J. Calen Call Me the Breezestä sekä singlemenestys Sweet Home Alabama. Upealla tavalla erilaiselta Skynyrd-pitkäsoitolta Nuthin Fancy valinnat kohdistuvat tunnetuimpiin paloihin Saturday Night Special ja Whiskey Rock -A- Roller, joista ensin mainittu lukeutuu myös laadukkaimpiin. Kyseisessä vaiheessa tuoreimmalta Skynyrdin pitkäsoitolta Gimme Back My Bullets mukana on ainoastaan harvinaisempi helmi Searching.

Covereita edustavat Robert Johnsonin Crossroads sekä Free Birdin ohella koko liven maukkainta kitaraherkkua tarjoava revittelevä näkemys Jimmie Rodgersin T For Texasista. Once More from the Road sisältää myös yhden laadukkaan aikaisemmin levyttämättömän ja omaa tuotantoa edustavan kappaleen. Travelin’ Man on harvinaislaatuisesti basisti Leon Wilkensonin käsialaa. Once More from the Roadin kymmenen vuotta myöhemmin ilmestynyt ensimmäinen cd-versio oli yksittäinen levy, jolta oli aikarajoitusten vuoksi jätetty pois kaksi keskeistä kappaletta; Travelin’ Man ja T For Texas. Vuonna 1996 oli vuorossa Once More from the Roadin ensimmäinen tuplacdversio, joka kaikkien 14 perusraitansa lisäksi sisälsi kolme bonuskappaletta; Sweet Home Alabama, Gimme Back My Bullets ja Simple Man. Kaiken lisäksi tuplacd:llä kappaleet kuullaan samassa järjestyksessä, kuin kyseisessä konsertissa. Vuonna 2001 kaikkien aikojen livelevyihin lukeutuvasta Once More from the Roadista oli vuorossa Deluxe Edition, joka sisältää myös ylimääräisiä kappaleita Fabulos Fox Theatren konserteista. Niistä täysin ennen julkaisemattomia ovat näkemykset I Ain’t The Onesta ja Searchingistä heinäkuun seitsemänneltä päivältä 1976. Sitä vastoin versiot Gimme Three Stepsistä, Call Me the Breezestä, Crossroadsista ja Free Birdistä oli julkaistu edellisenä vuonna kokoelmalla Collectybles. Ylimääräiset kappaleet ovat saatavilla myös erikseen nk. Rarities Editionissa.