Blow by Blow on englantilaiskitaristi Jeff Beckin maaliskuun
lopussa 1975 ilmestynyt ja Epic Recordsin julkaisema albumi. Kyseinen
instrumentaalikappaleista koostunut levy on ensimmäinen, jonka Beck julkaisi omissa
nimissään voimatrio Jeff Beck Groupin hajoamisen jälkeen. Billboardin listalla
neljänneksi noussut pitkäsoitto on myynyt platinalevyksi. Joulukuussa 1974 Beck
oli käynyt puolivillaisessa yhden päivän kestäneessä koesoitossa Rolling Stonesille, jonka aikana hän jammaili bluesia, mutta
kitaristinpaikka meni loppujen lopuksi Jeff Beck Groupissa basistin vakanssia hoitaneelle Ronnie Woodille. Idean
instrumentaalialbumista selkiinnyttyä Beck aloitti uudelleen yhteistyön järjestyksessään
toisessa Jeff Beck Groupin line upissa vaikuttaneen kosketinsoittaja Max
Middletonin kanssa. Tuottajaksi hän palkkasi ensisijaisesti Beatles-yhteyksistään tutuksi tulleen George Martinin. Omien sanojensa
mukaan Beckin kanssa supertriossa Beck Bogert Appice soittanut rumpali Carmine
Appice oli mukana Blow by Blown äänitys- ja kirjoitussessioissa, mutta Beckin
manageriporras editoi hänen osuutensa. Oman keskeisen osansa Blow by Blowlle
tarjosi kappaleet Cause We’ve Ended as Lovers ja Thelonius lahjoittanut Stevie
Wonder. Hän ei itse koskaan levyttänyt kappaleista jälkimmäistä. The Beatlesin
repertuaarista albumille valikoitui She’s a Woman ja muut Blow by Blown
kappaleet olivat Beckin ja Middletonin pääosin kirjoittamia originaaleja. Kummankin
albumipuoliskon päätöskappaleet Scatter Brain ja Diamond Dust sisälsivät George
Martinin jousisovitukset ja niistä jälkimmäinen oli Hummingbird-yhtyeen Bernie
Hollandin sävellys. Kyseinen yhtye koostui Jeff Beck Groupin toisessa line
upissa soittaneista muusikoista. Maaliskuun lopussa 2001 Legacy Records
julkaisi Blow by Blowsta remasteroidun version.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti