Living Colour on New Yorkissa vuonna 1984 perustettu amerikkalainen hardrockyhtye. Tyylillisesti sen musiikkiin ovat vaikuttaneet funk, heavy metal, jazz, hip hop ja vaihtoehtorock. Yhtyeen tekstien aiheet vaihtelevat henkilökohtaisista poliittisiin. Living Colour nousi suosioon vuonna 1988 ilmestyneellä debyyttialbumillaan Vivid. Vaikka yhtye työsti useita hittejä, niistä tunnetuin lienee Cult of Personality, jolla yhtye voitti parhaan hardrockesityksen Grammyn vuonna 1990. Vuoden 1989 MTV Music Awardseissa Living Colour valittiin vuoden parhaaksi uudeksi artistiksi. Yhtye hajosi vuonna 1995, mutta reunion oli vuorossa loppuvuodesta 2000. Englannissa syntynyt kitaristi Vernon Reid oli vaikuttanut useissa yhtyeissä ja vuonna 1984 hän perusti Living Colourin, jonka kokoonpano vaihteli voimakkaasti parin seuraavan vuoden aikana. Yhtyeen muusikot olivat tulleet tutuiksi Black Rock Coalitionista, organisaatiosta, joka koostui rockin soittamisesta kiinnostuneista tummaihoisista soittajista. Reid, joka oli tullut tutuksi myös New Yorkin alakaupungin jazzskenestä, lukeutui kyseisen organisaation perustajiin. Living Colourin varhaisista soittajista mainittakoon basisti Jerome Harris, rumpali Pheeroan akLaff, kosketinsoittaja Geri Allen ja solisti Mark Ledford. Myös Reid toimi toisinaan yhtyeensä leadvokalistina. Living Colourin varhaistuotanto erosi voimakkaasti yhtyeen levytysmateriaalista. Siinä oli vaikutteita erityisesti, funkista, jazzista sekä punkrockista. Ohjelmistoon kuului mm. varhainen versio kappaleesta Funny Vibe, joka pääsi mukaan myös Living Colourin esikoisalbumille Vivid. Pysyvä kokoonpano muotoutui vuonna 1986 ja siihen kuuluivat Reidin lisäksi solisti Corey Glover, basisti Muzz Skillings ja Berkleen College of Musicista erinomaisin arvosanoin valmistunut rumpali Will Calhoun. Esikoispitkäsoitto Vivid oli vuorossa toukokuussa 1988.
Se nousi hitaasti suosioon Cult of Personality -kappaleen ja videon ansiosta ja kohosi lopulta Billboardin listalla kuudenneksi. Elokuussa 1989 Living Colour oli Guns N' Rosesin kanssa Rolling Stonesin Steel Wheels/Urban Jungle -kiertueen avausesiintyjänä. Vuonna 1990 ilmestynyt yhtyeen toinen pitkäsoitto Time's Up oli musiikillisesti varsin monipuolinen. Billboardin listalla kolmanneksitoista noussut levy voitti vuoden parhaan hardrockalbumin Grammyn ja albumilla vieraili muun muassa Little Richard. Seuraavana vuonna Living Colour oli mukana Lollapalooza-kiertueella ja julkaisi out-takeseistaan ep:n nimeltä Biscuits. Vuonna 1992 basisti Skillings erosi yhtyeestä taiteellisten erimielisyyksien vuoksi. Tilalle saatiin Doug Winbish. Uusi line up julkaisi Living Colourin kolmannen pitkäsoiton Stain helmikuussa 1993. Se sijoittui listoilla sijalle 26. Vaikka Living Colour säilytti lojaalin diggarikuntansa, yhtye hajosi alkuvuodesta 1995 tyytymättömänä neljännen ja julkaisematta jääneen albuminsa materiaaliin. Neljä suunnitellun pitkäsoiton kappaleista pääsi sentään mukaan kokoelma-albumille Pride. Yhtyeen hajoamisen jälkeen sen jäsenet julkaisivat useita soolotuotoksiaan. Living Colourin paluu tapahtui joulukuussa 2000. Neljäs studioalbumi Collideoscope ilmestyi 2003. Se ei noussut listoille, mutta saavutti hyvät arvostelut. Vuonna 2005 julkaistiin sekä joulukuussa 1989 CBGB:ssä nauhoitettu livelevy että yhtyeen Best of-kokoelma nimeltään Everything Is Possible. Lyhyt Euroopan-kiertue oli vuorossa seuraavan vuoden joulukuussa. Toukokuussa 2007 julkaistiin yhtyeen ensimmäinen live-dvd On Stage at World Cafe Live. Elokuusta 2006 kesäkuuhun 2008 Glover esitti Jeesuksen roolin Jesus Christ Superstar- musikaalin kansalliskiertueella. Tuolloin hänen paikkansa Living Colourissa otti King's X:n basisti/laulaja Doug Pinnick. Syyskuussa 2009 ilmestyi viides pitkäsoitto The Chair in the Doorway. Sen seuraaja Shade oli vuorossa kahdeksas syyskuuta vuonna 2015. Syyskuun yhdeksäntenä 2016 seurasi ep Mixtape. Seitsemättä studioalbumiaan yhtye alkoi työstää joulukuussa 2022 ja vuoteen 2023 on ajoittunut kiertue Yhdysvalloissa Extremen kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti