Maanantain mainio:Eräs innovatiivisimmista brittiyhtyeistä

Birminghamissa toukokuussa 1964 perustettu The Moody Blues lukeutuu rockin keskeisiin innovaattoreihin. Se yhdisti musiikkiinsa vaikutteita klassisesta musiikista erityisesti sinfoniaorkesterin kanssa työstämällään, vuonna 1967 ilmestyneellä klassikkoalbumillaan Days of the Future Passed. Kaiken kaikkiaan yhtye on myynyt yli 70 miljoonaa pitkäsoittoa. Moody Bluesin nykyisessä line upissa on yksi originaalijäsen; rumpali Graeme Edge ja legendaarisinta miehistöä edustavat myös kitaristi Justin Hayword ja basisti John Lodge. Yhtyeen originaalikokoonpanon muodostivat Edge, Ray Thomas, Mike Pinder, kitaristi/solisti Denny Laine ja basisti Clint Warwick. Manageri Alex Murrey auttoi levytyssopimuksen solmimisessa Decca Recordsin kanssa. Debyyttisingle Steal Your Heart Awayn b-puolen Lose Your Money yhtye esitti suositussa musiikkiohjelmassa Ready Steady Go. Samaisen vuoden lopussa ilmestynyt coverversio Bessie Banksin kappaleesta Go Now tuli merkitsemään yhtyeen läpimurtoa. Kotimaassa siitä muodostui Moody Bluesin ainoa listakärkeen noussut single ja myös Amerikassa kappale sijoittui kymmenenneksi. Denny Cordellin tuottama debyyttipitkäsoitto Magnificent Moodies ilmestyi vuonna 1965. Se sisälsi sekä r & b-lainoja että kaksikon Laine/Pinder käsialaa olleita originaaleja. Samaisen vuoden toukokuussa ilmestynyt single From the Bottom of My Heart menestyi kohtuullisesti nousten sijalle 22. Single Boulevard de la Madeleine seurasi lokakuussa vain muutamia päiviä Denny Lainen yhtyeestä eroamisen jälkeen. Samaisen vuoden marraskuussa yhtye kasaantui uudelleen kokoonpanolla, johon tulivat mukaan Hayward ja Lodge. Edellistä yhtyeelle oli suositellut Eric Burdon & The Animals. Uusi levytyssopimus syntyi Deccan alamerkin Deram Recordsin kanssa.

 

 Marraskuussa 1967 ilmestynyt kakkosalbumi Days of the Future Passed merkitsi tyylillisesti melko voimakasta irtiottoa yhtyeen debyyttipitkäsoittoon verrattuna. Se saavutti kultalevyn ja sijan 27. brittilistalla. Tony Clarken tuottamalla albumilla kuultiin myös Lontoon Festival Orchestraa. Singlepoiminta Nights in White Satin sijoittui aluksi brittilistalla sijalle 19., mutta top ten- hitti siitä muodostui vasta uusintajulkaisunsa myötä vuonna 1972. Vuonna 1968 ilmestynyt seuraava albumi In Search of the Lost Chord jatkoi laadukasta tasoa. Siltä poimittu single Ride My See Saw oli top 20-hitti Ranskassa ja kyseinen kappale on edelleen yhtyeen konserttien päätösnumerona. Vuonna 1969 ilmestyneen pitkäsoiton On a Treshold of a Dream keskeiseen tuotantoon lukeutuvat erityisesti Thomasin käsialaa olleet Lazy Day ja Dear Diary. Vielä samana vuonna ehti ilmestyä seuraava pitkäsoitto To Our Children's Children's Children, jolta nostettakoon erityisesti esiin todellinen balladikaunokki Watching and Waiting. Viimeisimmillä pitkäsoitoillaan Moody Bluesin voi todeta edustaneen progressiivista rockia, mutta vuoden 1970 albumi Question of Balance oli tyylillisesti edeltäjiään helpommin omaksuttavissa. Kotimaassaan se nousi listakärkeen ja Amerikassa kolmanneksi. Nimenomaan kyseinen albumi nosti Moody Bluesin todella suosituksi myös Atlantin toisella puolella. Pitkäsoiton singlehittejä olivat Melancholy Man ja Question. Niistä ensin mainittu nousi Ranskassa listakärkeen. Vuoden 1970 Isle of Wightin festivaalilla Moody Blues lukeutui suosituimpiin esiintyjiin. Yhtyeen konsertti on julkaistu sekä cd, että dvd-formaatissa. Seuraavilla pitkäsoitoillaan, vuonna 1971 ilmestyneellä albumilla Every Good Boy Deserves A Favour ja seuraavana vuonna julkaistulla longarilla Seventh Sojourn Moody Blues palasi tavaramerkikseen muodostuneeseen, runsasta orkestraatiota hyödyntäneeseen musiikilliseen ilmaisuun. Every Good Boy Deserves A Favourin singlehitti oli Story in Your Eyes ja Seventh Sojourn nousi Amerikassa listakärkeen. Seuraavaksi Moody Blues seurasi esimerkiksi Beatlesin jalanjälkiä perustamalla oman levy-yhtiönsä Treshold Recordsin. Sille levyttäneistä yhtyeistä mainittakoon esimerkiksi blues/hardrockyhtye Trapetze. Keväällä 1974 Aasian-kiertueeseen huipentuneen maailmankiertueen jälkeen yhtye piti ensimmäisen pitemmän taukonsa. Seuraavan kerran yhtye päätti levyttää vuonna 1977. Octave-niminen pitkäsoitto ilmestyi seuraaavana vuonna. Vuonna 2003 ilmestyi yhtyeen tuorein studioalbumi December (The Moody Blues Album). Vuonna 2015 Moody Blues konsertoi tiiviisti Britanniassa ja Yhdysvalloissa keikkailun huipentuessa Glastonbury Festivaalile 27. kesäkuuta. Originaali solisti ja huilisti Ray Thomas menehtyi 4. tammikuuta 2018 76 vuoden ikäisenä. Samaisena vuonna ilmestyi livealbumi ja dvd Days of the Future Passed Live.