27. heinäkuuta 1944 syntynyt Roberta Lee Streeter tunnetaan paremmin taiteilijanimellään Bobbie Gentry. Hän lukeutuu ensimmäisiin ensisijaisesti countrya esittäneisiin naisartisteihin, jotka ovat itse olleet säveltämässä ja tuottamassa levytyskappaleitaan. Gentryn tunnetuin levytys on vuonna 1967 ilmestynyt, tarinan muotoon rakennettu Ode to Billie Joe, joka pysyi Billboardin poplistan kärjessä neljän viikon ajan. Seuraavana vuonna Gentry sai kappaleesta parhaan uuden artistin ja parhaan naispopvokaaliesityksen Grammyt. Gentryn singlelevyistä yksitoista sijoittui Billboardin Hot 100 -listalle ja neljä brittien top 40:ään. Ensimmäisten pitkäsoittojensa jälkeen Gentryllä oli menestyksekkäitä varietee-esityksiä Las Vegasissa. 70-luvun lopulla hän kyllästyi esiintymiseen ja on viettänyt sen jälkeen yksityiselämäänsä Los Angelesissa poissa julkisuudesta. Gentry syntyi Chickasaw Countyssa, Missisippissä. Hän oli perheensä ainoa lapsi. Vanhemmat erosivat varhain ja Gentry kasvoi isovanhempiensa luona. Hän oli kitaran, basson ja banjonsoiton suhteen itseoppinut. 13-vuotiaana Gentry muutti Arkadiaan, Kaliforniaan. Vuonna 1960 hän valmistui Palm Valley Schoolista. Taiteilijanimensä Gentry valitsi vuonna 1952 valmistuneesta elokuvasta Ruby Gentry. Hän esiintyi paikallisissa countryclubeissa. Los Angelesissa Gentry jatkoi opintojaan. Hän opiskeli konservatoriossa kehittäen sävellys- ja esiintymistaitojaan. Gentryn ensimmäiset, vuoden 1964 satoa edustaneet levytykset olivat duettoja rockabillysolisti Jody Reynoldsin kanssa. Hän jatkoi esiintymisiä clubeissa, kunnes Capitol Recordsin Kelly Gordon kuuli Gentryn vuonna 1967 äänittämän demon. Samana vuonna ilmestyi Gentryn debyyttisingle, countryrockia edustanut Missisippi Delta. Sen mystinen b-puoli Ode to Billie Joe alkoi kuitenkin saavuttaa kotimaassaan radiosoittoa.
Billboardin listakärkeen se nousi elokuussa ja myi kaiken kaikkiaan yli kolme miljoonaa kappaletta. Vuonna 2001 Rolling Stone listasi Ode to Billie Joen 500 parhaan kappaleen listalleen. Samanniminen pitkäsoitto syrjäytti Beatlesin Sergeant Pepperin listakärjestä. Helmikuussa 1968 Gentry osallistui Sanremon laulufestivaaleille. Al Banon kanssa duettona esitetty La siepe sijoittui lopulta yhdeksänneksi. Samana vuonna ilmestynyt kakkosalbumi Delta Sweete ei menestynyt debyytin veroisesti, mutta sisälsi singlehitin Okoloma River Bottom Band. Glen Campbellin kanssa työstetty duettoalbumi myi kultaa. Gentry esiintyi useissa tv-show:ssa. Niistä mainittakoon Summer Brothers Mothers Show, jossa Gentry esitti cajun-biisin Niki Hokey, josta muistetaan myös intiaaniyhtye Redbonen näkemys. Vuonna 1969 ilmestyi arvostettu pitkäsoitto Touch 'em with Love. Siltä poimittu näkemys Burt Bacharachin ja Hal Davidin I'll Never Fall in Love Againista nousi Britanniassa listakärkeen. Vuonna 1970 countrylistoilla menestyi Gentryn oma sävellys Fancy. Gentry oli varsin suosittu Britanniassa aivan 60-luvun lopussa. Hänellä oli oma tv-sarjansa BBC-TV:llä. Se levisi myös esimerkiksi Saksaan, Australiaan ja Alankomaihin. Vuonna 1969 vuorossa oli neljä speciaalia Kanadan televisiolle. Vuonna 1974 lyhytikäinen varieteeshow CBS:llä totteli nimeä Bobbie Gentry Happiness Hour. Kahta vuotta myöhemmin Ode to Billie Joen pohjalta tehtiiin samanniminen elokuva. Sen pääosissa näyttelivät Robbie Benson ja Glynnis O' Connor. Gentry myös levytti klassikkohittinsä uudestaan elokuvaa varten. Sekä uusioversio että Capitolin uudelleen julkaisema originaali levytys näyttäytyivät listoilla. Vielä vuonna 1978 Gentry levytti yhden singlen. Viimeiset tv-esiintymiset olivat jouluna 1978 Johnny Carsonin The Tonight Showssa ja toukokuussa 1981 All Star Salute to Mother's Dayssa. 14. toukokuuta 2012 BBC Radio 2 lähetti Rosana Cashin esittelemän dokumentin Whatever Happened to Bobbie Gentry?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti