Janne Rönkkö:Lynyrd Skynyrd etelän vapaat linnut (Docendo)
Lynyrd Skynyrd lienee southern rockin kaikkein legendaarisin ja keskeisin edustaja ja Janne Rönkkö on tehnyt kulttuuriteon laatiessaan kyseisestä klassikkoyhtyeestä kaikkien aikojen ensimmäisen suomenkielisen teoksen. Erityisen ansiokkaasti kirjassa käsitellään yhtyeen jäsenten varhaiset musiikilliset vaiheet ajalta ennen Lynyrd Skynyrdin perustamista. Teoksesta selviää esimerkiksi, että toisin kuin virallisissa biografioissa on usein esitetty, Skynyrdin ensimmäinen esiaste, yhtye My Backyard perustettiin vasta vuonna 1966, eikä kahta vuotta aikaisemmin. Skynyrdiä edeltäneet yhtyeet olivat soittaneet covereita ja britti-invaasiota edustaneilla bändeillä oli ollut niihin voimakas vaikutus. Myöhäisemmästä brittirockista Skynyrdiin tuli keskeisesti vaikuttamaan esimerkiksi blues- ja hardrockista ansiokkaasti ammentanut Free. Skynyrdin legendaarisimman kokoonpanon tulivat muodostamaan solisti Ronnie Van Zant, kitaristit Gary Rossington, Allen Collins ja Ed King, kosketinsoittaja Billy Powell, basisti Leon Wilkeson ja rumpali Bob Burns. Vuonna 1972 Skynyrd teki nauhoituksia Muscle Shoalsilla, mutta niiden laadukkuudesta huolimatta yhdeksän levy-yhtiötä antoi yhtyeelle kielteisen vastauksen. Livebändinä Skynyrdistä vakuuttunut musiikin monitoimimies Al Kooper perusti oman levy-yhtiönsä Sounds from the Southin, ja se julkaisi elokuussa 1973 Skynyrdin erinomaisen esikoisalbumin Pronounced Leh-Nerd Skin-Nerd. Skynyrdin tunnuskappaleesta käyvän, seesteisesti alkavan, mutta kitaratulitukseen yltävän Free Birdin lisäksi albumi sisältää myös useita muita yhtyeen tuotannon avainteoksia, kuten Simple Man, Tuesday's Gone sekä Gimme Three Steps. Skynyrd pääsi soittamaan The Whon Quadrophenia-kiertueen kakkosbändinä siihen astisen uransa ehdottomasti suurimmille yleisömäärille. Jo huhtikuun puolivälissä 1974 ilmestyi Skynyrdin kakkosalbumi Second Helping. Se sijoittuu laadullisesti varsin lähelle edeltäjäänsä sisältäen mm. klassikkokappaleet Workin' for MCA ja The Needle and the Spoon, erinomaisen J. J. Cale-coverin Call me the Breeze sekä singlehitin Sweet Home Alabama. Näihin aikoihin Artimus Pyle otti Burnsin paikan Skynyrdin rumpalina. Maaliskuussa 1975 ilmestynyt Skynyrdin kolmas albumi Nuthin Fancy käydään Rönkön teoksessa yhtyeen kultakauden levyistä nopeimmin läpi. Sen kappaleista mainitaan ainoastaan singlebiisi Saturday Night Special, vaikka albumi sisältää myös monia muita huippuhetkiä, kuten On the Hunt sekä Am I Losin'. Nuthin Fancy jäi viimeiseksi Al Kooperin tuottamaksi Skynyrdin albumiksi. Ed King jätti yhtyeen ja alkuvuodesta 1976 ilmestyneellä ja Tom Dowdin tuottamalla ja varsin onnistuneella albumilla Gimme Back My Bullets kitaristeina olivat ainoastaan Rossington ja Collins. Nimibiisinsä lisäksi se sisältää esimerkiksi liki klassikkotasoiset kappaleet Searching ja Roll Gypsy Roll. Kitaristi Steve Gaines täydensi Skynyrdin kokoonpanon ja oli mukana Fox Theatressa nauhoitetulla ja syksyllä 1976 ilmestyneellä erinomaisella livetuplalla Once More from the Road. 17. lokakuuta 1977 ilmestyi legendaarisen Skynyrdin joutsenlauluksi jäänyt albumi Street Survivors. Kolme päivää myöhemmin tapahtuneessa lento-onnettomuudessa menehtyivät Van Zant, Steve Gaines sekä taustakuorossa laulanut Cassie Gaines. Yhtyeen henkiin jääneet jäsenet saivat pahoja vammoja. He perustivat kaksi albumia 80-luvun alussa työstäneen Rossington Collins Bandin. Vuonna 1987 kohtalokkaasta lento-onnettomuudesta oli kulunut kymmenen vuotta ja Skynyrd teki Yhdysvalloissa vuosina 1987-1988 paluukiertueen mahdollisimman pitkälle legendaarisimmalla lineupillaan. Solistina oli toinen Ronnien pikkuveljistä, eli Johnny Van Zant ja kolmantena kitaristina auto-onnettomuudessa pyörätuoliin joutuneen Allen Collinsin tilalla Randall Hall. Vuodesta 1996 lähtien Skynyrdiin kitaristeihin on lukeutunut Blackfoot-yhtyeen johtohahmo Rickey Medlocke, joka ehti 70-luvun alussa vaikuttaa myös Skynyrdin rumpalina ollen siis lähes yksi yhtyeen originaalijäsenistä. Rönkön teoksessa käydään ansiokkaasti läpi myös Skynyrdin myöhäisemmät albumit ja miehistönvaihdokset. Omat lukunsa on omistettu kaikille yhtyeen seitsemälle Suomen-konsertille ja lisäksi teoksessa pääsevät ääneen useat keskeiset kotimaiset Skynyrd-diggarit, kuten Pate Mustajärvi, Hannu Leiden, Ben Granfelt, Maria Hänninen, Sakkke Koivula sekä paikallisväriä edustavat keppimiehet Pate Friman ja Rane Riikonen. Rönkön Skynyrd-biografia on odotettu teos ja mikä keskeisintä, se lunastaa lupauksensa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti