The Pretenders:Get Close
Vuonna 1986 ilmestynyt Get Close on The Pretendersin neljäs
studioalbumi. Kun mainitun pitkäsoiton levytys oli saatettu päätökseen, yhtyeen
johtohahmo, solisti/kitaristi Chrissie Hynde oli sen ainoa
originaalijäsen. The Pretendersin originaalirumpali Martin Chambers sai
nimittäin lähteä yhtyeestä kyseisen albumin levytyksen alkuvaiheessa.
The Pretendersin alkuperäiskokoonpanon kitaristi James Honeyman Scott ja
basisti Pete Fardon olivat menehtyneet huumeisiin vuosina 1982 ja 1983.
Hynde ja Chambers päättivät silti jatkaa The Pretendersiä ja
kiinnittivät yhtyeeseen kitaristi Robbie McIntoshin ja basisti Malcolm
Fosterin. Vuonna 1984 ilmestyneestä yhtyeen albumista Learning to Crawl
muodostui menestys sekä diggareiden että kriitikoiden keskuudessa. The
Pretenders jatkoi menestystään esiintymällä vuoden 1985 Live
Aid-konsertissa. Steve Lilywhiten tuottamien Get Closen ensimmäisten
nauhoitussessioiden tuloksena oli popahtava versio Jimi Hendrixin
kappaleesta Room Full of Mirrors. Hynde ei ollut tyytyväinen Chambersiin
soittoon ja erotti hänet. Epävarmuutta kokenut Foster erosi yhtyeestä
itsenäisesti hieman myöhemmin. Hynde ja McIntosh levyttivät loppuosan
albumista kahdestaan eri studiomuusikoiden kanssa monissa eri
studioissa. Get Closen tuotannosta vastasivat Bob Clearmountain ja Jimmy
Iovine. Albumilla hyödynnetyistä studiomuusikoista basisti T. M.
Stevens ja rumpali Blair Cunningham palkattiin lopulta The Pretendersin
uudeksi rytmiryhmäksi. Albumin käynnistävä neljän soinnun rakkauslaulu
My Baby julkaistiin sen ensimmäisenä singlenä ja tuloksena oli ykkössija
Mainstream Rock- listalla. Leppeä When I Change My Life sisältää
akustisia kitaroita ja rytmiryhmän valssahtavan kompin. Niiden jälkeen
siirrytään selkeämmin rockosastoon kappaleiden Light of the Moon ja
rytmiikkaorientoituneen The Dancen ansiosta. Jälkimmäisellä raidalla
kuullaan myös mainioita Hammond-urkujen leadeja. Balladiosastoon
palataan kappaleessa Tradition of Love, joka sisältää onnistuneen
sovituksen, melodiset leadvokaalit ja jopa hienoista
psykedeliaa kitaraa ja vokalisointia sekoittavassa outrossaan. Get
Close-pitkäsoiton tunnetuinta antia edustaa erinomainen popahtava
singlehitti Don't Get Me Wrong, jossa Stevensin bassokuvio ja McIntoshin
kitarasoinnut toimivat Hynden vokalisoinnin tavoin upeasti. I Remember
You edustaa sovituksensa osalta reggaeta ja How Much Did You Get for
Your Soul? Hynden ja muun yhtyeen kyvyt tiedostaen kenties turhaan
lähes vuosikymmenensä syntikkapoppia. Motown-henkinen Chill Factor on jo
selkeästi onnistuneempi raita. Sielukkaalla balladilla on
tarjottavanaan hitaudestaan huolimatta erinomaista beatia ja rikkaita
taustavokaaleja. Niin ikään singlenä julkaistu Hymn to Her alkaa
vaimeana balladina muuttuen ensin AOR:iksi ja tarjoten lopulta
sovituksessaan myös todellista rockhenkeä. Get Closen tiimoilta
tekemällään kiertueella The Pretenders täydensi kokoonpanoaan
kosketinsoittaja Bernie Worrellilla. Kyseinen yhtyeen kokoonpano ei
ollut kuitenkaan pitkäaikainen. McIntosh jätti The Pretendersin vuonna
1987 ja ahkerana keikkayhtyeenä bändi oli tullut tiensä päähän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti