perjantai 8. syyskuuta 2023

Tiistain tukeva:Eräs klassikkoyhtyeen parhaista albumeista

The Pretenders:Get Close

Vuonna 1986 ilmestynyt Get Close on The Pretendersin neljäs studioalbumi. Kun mainitun pitkäsoiton levytys oli saatettu päätökseen, yhtyeen johtohahmo, solisti/kitaristi Chrissie Hynde oli sen ainoa originaalijäsen. The Pretendersin originaalirumpali Martin Chambers sai nimittäin lähteä yhtyeestä kyseisen albumin levytyksen alkuvaiheessa. The Pretendersin alkuperäiskokoonpanon kitaristi James Honeyman Scott ja basisti Pete Fardon olivat menehtyneet huumeisiin vuosina 1982 ja 1983. Hynde ja Chambers päättivät silti jatkaa The Pretendersiä ja kiinnittivät yhtyeeseen kitaristi Robbie McIntoshin ja basisti Malcolm Fosterin. Vuonna 1984 ilmestyneestä yhtyeen albumista Learning to Crawl muodostui menestys sekä diggareiden että kriitikoiden keskuudessa. The Pretenders jatkoi menestystään esiintymällä vuoden 1985 Live Aid-konsertissa. Steve Lilywhiten tuottamien Get Closen ensimmäisten nauhoitussessioiden tuloksena oli popahtava versio Jimi Hendrixin kappaleesta Room Full of Mirrors. Hynde ei ollut tyytyväinen Chambersiin soittoon ja erotti hänet. Epävarmuutta kokenut Foster erosi yhtyeestä itsenäisesti hieman myöhemmin. Hynde ja McIntosh levyttivät loppuosan albumista kahdestaan eri studiomuusikoiden kanssa monissa eri studioissa. Get Closen tuotannosta vastasivat Bob Clearmountain ja Jimmy Iovine. Albumilla hyödynnetyistä studiomuusikoista basisti T. M. Stevens ja rumpali Blair Cunningham palkattiin lopulta The Pretendersin uudeksi rytmiryhmäksi. Albumin käynnistävä neljän soinnun rakkauslaulu My Baby julkaistiin sen ensimmäisenä singlenä ja tuloksena oli ykkössija Mainstream Rock- listalla. Leppeä When I Change My Life sisältää akustisia kitaroita ja rytmiryhmän valssahtavan kompin. Niiden jälkeen siirrytään selkeämmin rockosastoon kappaleiden Light of the Moon ja rytmiikkaorientoituneen The Dancen ansiosta. Jälkimmäisellä raidalla kuullaan myös mainioita Hammond-urkujen leadeja. Balladiosastoon palataan kappaleessa Tradition of Love, joka sisältää onnistuneen sovituksen, melodiset leadvokaalit ja jopa hienoista psykedeliaa kitaraa ja vokalisointia sekoittavassa outrossaan. Get Close-pitkäsoiton tunnetuinta antia edustaa erinomainen popahtava singlehitti Don't Get Me Wrong, jossa Stevensin bassokuvio ja McIntoshin kitarasoinnut toimivat Hynden vokalisoinnin tavoin upeasti. I Remember You edustaa sovituksensa osalta reggaeta ja How Much Did You Get for Your Soul? Hynden ja muun yhtyeen  kyvyt tiedostaen kenties turhaan lähes vuosikymmenensä syntikkapoppia. Motown-henkinen Chill Factor on jo selkeästi onnistuneempi raita. Sielukkaalla balladilla on tarjottavanaan hitaudestaan huolimatta erinomaista beatia ja rikkaita taustavokaaleja. Niin ikään singlenä julkaistu Hymn to Her alkaa vaimeana balladina muuttuen ensin AOR:iksi ja tarjoten lopulta sovituksessaan myös todellista rockhenkeä. Get Closen tiimoilta tekemällään kiertueella The Pretenders täydensi kokoonpanoaan kosketinsoittaja Bernie Worrellilla. Kyseinen yhtyeen kokoonpano ei ollut kuitenkaan pitkäaikainen. McIntosh jätti The Pretendersin vuonna 1987 ja ahkerana keikkayhtyeenä bändi oli tullut tiensä päähän.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti