27. syyskuuta 1942 syntynyt ja 23. lokakuuta 2014 edesmennyt Bernard William Jewry oli brittiläinen rocksolisti ja näyttelijä, joka työsti levytysuraansa taiteilijanimillä Shane Fenton ja Alvin Stardust. Vuosien 1961-62 aikana Shane Fenton sai Fentones-yhtyeensä kanssa neljä top 40:ään kohonutta singleä. 1970- ja 80-luvuilla Alvin Stardustin nimellä julkaistujen singlejensä ansiosta Jewrysta tuli vielä tunnetumpi. Alvin Stardustin glamrockkauden levytyksistä Jealous Mind nousi Britanniassa listakärkeen ja myöhemmin julkaistuja hittejä edustivat Pretend ja I Feel Like Buddy Holly. Muswell Hillissä, nykyisessä Pohjois-Lontoossa syntynyt Jewry muutti nuorena Mansfieldiiin, Nottinghamshireen. Ensiesiintymisensä hän teki pantomiimissa neljävuotiaana. 1960-luvun alusta vaikuttanut Shane Fenton and The Fentones oli tuntematon teiniyhtye, joka lähetti työstämänsä demonauhan BBC:lle toiveenaan päästä esiintymään tv:ssä kyseisessä ohjelmassa. Yhtyeen odottaessa BBC:n vastausta sen 17-vuotias solisti, oikealta nimeltään Johnny Theakston, menehtyi reumakuumeeseen, jonka hän oli sairastanut lapsuudessaan. The Fentones-yhtyeen jäsenet, kitaristit Jerry Willcock ja Mick Eyre, basisti Graham George Squires ja rumpali Tony Hinchliffe päättivät hajottaa yhtyeen, mutta vastaanottivat BBC:ltä yllättäen tiedon pääsystä koesoittoon Lontooseen kyseistä ohjelmaa varten. Theakstonin äiti pyysi yhtyettä jatkamaan toimintaansa ja säilyttämään nimensä hänen poikansa kunniaksi. Jewry vaikutti tuossa vaiheessa yhtyeen roudarina. Häntä pyydettiin sen solistiksi ja käyttämään Shane Fentonia salanimenä. Shane Fentone and The Fentones sai brittilistalle joitakin singlejään, kuten I'm a Moody Guy, Don't Walk Away, It's All Over Now sekä Cindy's Birthday, joista viimeksi mainittu oli yhtyeen suurin menestys. Yhtyeen levytysten julkaisijana oli Parlophone Records. Larry Parnesin manageroima Jewry esiintyi vuonna 1962 Billy Furyn elokuvassa Play It Cool ja seuraavana vuonna Tommy Steelen tähdittämässä elokuvassa It's All Happening.
The Fentonesin toiminnan loputtua Jewry hävisi parrasvaloista lähes vuosikymmenen ajaksi. Hän toimi musiikkimanagerin tehtävissä ja konsertoi pienissä keikkapaikoissa ensimmäisen vaimonsa Iris Caldwellin, joka oli Rory Stormin sisko, kanssa. 70-luvun alussa Jewryn uudeksi lavapersoonaksi valikoitui kuitenkin glamrockhenkinen Alvin Stardust. Nimensä osalta kyseessä oli viittaus David Bowien sivupersoonaan Ziggy Stardustiin, mutta visuaalisesti Alvin Stardustin esikuva oli Vince Taylor, jota hän pulisonkeineen ja nahkatakkeineen selkeästi muistutti. Alvin Stardust-nimen keksi Michael Levyn kanssa Magnet Recordsin perustanut Peter Shelley. Shelley oli leadvokalistina ensimmäisellä Alvin Stardustin nimellä vuonna 1973 julkaistulla singlellä My Coo Ca Choo. Vaikka kappale alkoi nousta listoilla, Shelley ei ollut kiinnostunut live-esiintymisistä ja niinpä hän ryhtyi etsimään korvaajaa Alvin Stardust-hahmon esittäjäksi. Jewryn manageri Hal Carter ehdotti asiakastaan korvaajaksi. Jewry omaksui Stardustin roolin ja esitti ensiksi My Coo Ca Choon playbackinä Top of the Popsissa. Kaikki myöhäisemmät Stardustin kappaleet olivat Jewryn vokalisoimia. Niistä menestyneimpiä olivat listakärkeen kohonnut Jealous Mind, You You You, Red Dress sekä Good Love Can Never Die. Kaiken kaikkiaan Stardust saavutti 25 vuoden ajanjaksolla seitsemän Britannissa top teniin kohonnutta singleä. Vuonna 1981 ilmestynyt Pretend nousi brittilistalla neljänneksi. Vuonna 1984 Stardustin singleistä saavuttivat Britanniassa neljännen sijan sekä Mike Battin kirjoittama ja tuottama I Feel Like Buddy Holly että I Won't Run Away. Vuonna 1985 Stardust osallistui Britanniassa kilpailuun A Song for Europe. Hänen esittämänsä kappale The Clock on the Wall sijoittui kolmanneksi Vikkin ja Kerri Wellsin jälkeen. Samaisena vuonna Stardust oli brittiläisen dokumenttiohjelman This is Your Life aiheena. Vuonna 1986 Stardust esitti Sheila Wallsin kanssa myös singleformaatissa ilmestyneen dueton I Hope and I Pray tämän albumilla Shadowlands. Samana vuonna Stardust esiintyi Windsorin linnassa pääroolissa Lloyd Webber-Rice-musikaalissa. Hän oli myös mukana Godspell-musikaalin britikiertueella. Lisäksi Stardust esitti Uriah Heepiä David Copperfieldin musikaaliversiossa ja Sir Billy Butlinia Butlin Storyssa London Palladiumissa.Vuonna 2005 hän esitti samaisessa paikassa Child Catcheriä Chitty Chitty Bang Bangissä. Stardust teki useita esiintymisiä tv:ssä ja jatkoi myös solistin uraansa. Vuonna 1989 hänellä oli iTV:ssä sunnuntai-aamuisin lähetettävä lasten tv-sarjansa nimeltä It's Stardust. Sen ohjelmistoon lukeutuivat mm. The Adventures of Parsley ja Little Miss. Lokakuun alussa 2011 Stardust pääsi osaksi viihdeveljeskuntaa Grand Order of Water Rats. Samana vuonna hän teki voimakkaamman paluun solistin tehtäviin esiintyen muun muassa lokakuun lopussa The Arts Guide Theatressa Greencockissa. Managerinsa vahvistaman tiedon mukaan Stardust menehtyi pitempiaikaiseen sairauteen 23. lokakuuta 2014.
perjantai 22. syyskuuta 2023
Lauantain pitkä:Kahdella eri nimellä menestynyt sooloartisti
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti