tiistai 21. helmikuuta 2017

Torstain terävä:Albiinokitaristin onnistunut paluu

Johnny Winter:Still Alive and Well

Maaliskuussa 1973 Columbia Recordsin julkaisemana ilmestynyt Still Alive and Well on blueskitaristi Johnny Winterin viides studioalbumi. Studiolevyjen osalta sen edeltäjä Johnny Winter And oli ilmestynyt lähes kolme vuotta aikaisemmin. Useat Still Alive and Wellin kappaleista hyödynsivät raakaa voimatrio-soundia. Tuolloin Winterin yhtyeen muodostivat basisti Jo Hobbs ja rumpali Richard Hughes. Pitkäsoiton tuottajana toiminut Rick Derringer oli  myös muusikon ominaisuudessa kolmessa kappaleessa. Rolling Stones -coverissa Silver Train hän soitti  steelkitaraa, Ain't Nothing to Messä pedal steeliä ja clickkitaraa ja omaa käsialaansa olleessa Cheap Tequilassa sähkökitaraa. Viimeksi mainitussa kappaleessa Todd Rungren vastasi mellotronista. Still Alive and Well sisältää myös toisen Rolling Stones-lainan, pitkäsoiton päättävän näkemyksen Let It Bleed -albumin nimikappaleesta. Mukana on kaksi Winterin omaa käsialaa olevaa kappaletta; pitkäsoiton ykköspuolen päättävä rypistys Rock & Roll sekä sofistikoituneempi Too Much Seconal. Kyseinen pitkäsoitto saavutti myönteiset arvostelut heti ilmestyttyään. Itseoikeutetun kitaroinnin lisäksi arvoststa osakseen saivat myös Winterin purevat laulusuoritukset ja albumin kappalevalintoja pidettiin onnistuneina ja hyvin esitettyinä. Still Alive and Wellin remasteroidulla cd-versiolla on kaksi bonusraitaa. Molemmat ovat lainoja valintojen kohdistuessa Little Richardin Lucilleen ja Bob Dylanin From a Buick 6:n, joka on harvinaisempi albumiraita vuonna 1965 ilmestyneeltä klassikkoalbumilta Highway 61 Revisited. Myös sen nimikappaleen Winter versioi onnistuneesti Still Alive and Welliä kolme vuotta myöhemmin ilmestyneellä konserttitaltioinnillaan Captured Live.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti