Keskiviikon klassikko:Eräs kaikkien aikojen postuumeista rockalbumeista

Jimi Hendrix:The Cry of Love


The Cry of Love on amerikkalaiskitaristi Jimi Hendrixin ensimmäinen kuoleman jälkeen julkaistu pitkäsoitto. Vuonna 1971 Track Recordsin julkaisemana ilmestynyt albumi sisältää kappaleita, joiden parissa Hendrix oli työskennellyt pitkäsoittoa varten ennen kuolemaansa. Kaikki kappaleet olivat Hendrixin itsensä käsialaa ja niiden joukossa on hänen viimeisiksi jääneisiin studiotöihinsä lukeutuneita raitoja. Levyn kappaleiden miksauksesta ja valinnoista vastasivat äänitysinsinööri Eddie Kramer ja rumpali Mitch Mitchell, joista viimeksi mainittu oli mukana Hendrixin yhtyeessä loppuun saakka ja kyseisillä äänityksillä hänen soittoaan kuullaan esimerkiksi basisti Billy Coxin ja perkussionisti Juma Sultanin kanssa. The Cry of Love oli ensimmäinen postuumi julkaisu Hendrixin pitkässä ketjussa. Kun albumi julkaistiin vuonna 1971, siitä muodostui listamenestys sekä Yhdysvalloissa että Britanniassa, ja lopulta vuonna 1998 albumi oli myynyt platinalevyyn oikeuttavan määrän. The Cry of Love saavutti myönteiset arvostelut ja kriitikot pitivät sitä vaikuttavana kunnianosoituksena Hendrixille. Useat albumin kappaleista pääsivät myös mukaan esimerkiksi vuonna 1997 ilmestyneelle pitkäsoitolle First Rays of the New Rising Sun, joka tähtäsi mahdollisimman lähelle sitä albumia, jonka parissa Hendrix oli työskennellyt. Hendrixin juuri ennen kuolemaansa työstäneitä kappaleita sisältäneen The Cry of Loven oli pyrkimys esitellä Hendrixin suunnittelema ensimmäinen studioalbumi The Jimi Hendrix Experiencen hajoamisen jälkeen. Albumi koostuu ensisijaisesti Hendrixin vuonna 1970 New Yorkin Electric Lady – studioilla Mitch Mitchellin ja Billy Coxin kanssa äänittämistä kappaleista. Pitkäsoiton kymmenestä kappaleesta noin puolet oli jo lähes valmiita ja Hendrix oli ehtinyt vastata myös niiden miksaamisesta. Miksauksia ja päälleäänitettyjä osuuksia lisättiin kuitenkin Hendrixin kuoleman jälkeen.

Albumin kansitiedoissa Hendrix kreditoidaan tuottajaksi Mitchellin ja Kramerin kanssa ja myös manageri Michael Jefferylla oli osuutensa tuottamistyössä. Vuonna 1997 ilmestynyt First Rays of the New Rising Sun sisälsi kaikki The Cry of Lovella julkaistut kappaleet ja myös seitsemän muuta raitaa. Kyseessä oli Kramerin mitä kunnianhimoisin yritys täydentää Hendrixin viimeinen studioalbumi. Track Recordsin maaliskuussa 1971 julkaisema The Cry of Love nousi Britanniassa toiseksi ja Yhdysvalloissa kolmanneksi. Viimeksi mainitussa albumi oli myynyt puoli miljoonaa kappaletta huhtikuuhun mennessä. The Cry of Lovea pidettiin yleisesti erinomaisena testamenttina Hendrixin uralle. Tyylillisesti kyseessä oli monipuolinen albumi, joka sisälsi Angelin ja Night Bird Flyingin kaltaisia balladinomaisia kappaleita, Ezy Ryderin ja Astro Manin edustamaa riffittelystä inspiraationsa ammentanutta rockia sekä My Friendin ja Belly Button Windown kaltaisia inspiroituneita iskuja. Kappaleista jälkimmäinen oli Hendrixin viimeinen äänitys. Vuonna 2014 VH1 nimesi The Cry of Loven kaikkien aikojen parhaaksi kuoleman jälkeen julkaistuksi rockalbumiksi. Samaisena vuonna Experience Hendrix julkaisi The Cry of Loven uudestaan sekä vinyyli, että cd-formaatissa.