Musisoinnissaan triplakitaroinnin kauniisiin vokaaliharmonioihin yhdistävä The Outlaws perustettiin Tampassa, Floridassa loppuvuodesta 1967. Yhtyeen originaalin kokoonpanon muodostivat kitaristi/laulaja Hughie Thomasson, rumpali David Dix, basisti Phil Holmberg, kitaristit Hobie O' Brien ja Frank Guidry sekä solisti Herb Pino. Guidryn yhtyeeseen liittymisen myötä aikaisemmin nimiä The Rogues ja Four Letter Words käyttäneen yhtyeen nimeksi vaihtui Outlaws. Guidryn varhaisempi yhtye oli nimittäin totellut samaa nimeä. Alkuvuodesta 1968 Holmberg ja O' Brien jättivät yhtyeen ja basistiksi vaihtui Frank O' Keefe. Myöhemmin samana vuonna Pinon tilalle kosketinsoittajaksi saatiin Tommy Angarano, joka toi Hammond-soundinsa ja vokalisointinsa osaksi yhtyeen tyyliä. Ei kestänyt kuitenkaan kauaa, kun Herb palasi Outlawsiin. Keväällä 1968 yhtyeen ensimmäinen manageri Paul D toi yhtyeen New Yorkin Epic -studioille levyttämään pitkäsoiton. Yhtyeen ja managerin tiet kuitenkin erkanivat, eikä albumia milloinkaan julkaistu. Myös Guidry lähti tässä vaiheessa yhtyeestä. Outlaws palasi kotikonnuilleen, mutta sai toisen diilin ja suuntasi Miamin Criteria-studioille. Yhtye levytti toisen albumin tuottaja Paul Gernhardin kanssa, mutta edeltäjänsä tavoin myös se jäi julkaisematta. Ronny Elliottista tuli yhtyeen basisti O' Keefen siirtyessä kitaran varteen. O' Keefe palasi basistiksi 1969 Elliottin lähdettyä yhtyeestä ja tässä vaiheessa Pino siirtyi kitaristi/laulajaksi. Samana vuonna yhtyeeseen liittyi rumpali Monte Yoho.
Alkuvuodesta 1970 Outlawsiin liittyi kaksi jäsentä toisesta Paul D:n manageroimasta yhtyeestä nimeltä Dave Graham Group. Outlawsin line upin muodostivat nyt Thomasson, O'Keefe, Dix, Billy Jones ja Dave Graham. Viimeksi mainittu toi yhtyeen musiikkiin vaikutteita countryrockista. Yhtye levytti coverin Doorsin Five to Onesta koe-esiintymisenä levytyssopimukselle, joka ei kuitenkaan toteutunut. Keväällä 1970 yhtyeen ja Paul D:n yhteistyö päättyi lopullisesti. Pino teki paluun yhtyeeseen, mutta vuoteen 1971 mennessä esiintymistilaisuudet olivat vähentyneet ratkaisevasti ja Outlaws lopetti toimintansa noin vuoden ajaksi. Vuonna 1971 New Yorkissa syntynyt, mutta Tampassa varttunut kitaristi/laulaja Henry Paul palasi Greenwitch Villagesta ja perusti countryrockyhtye Siennan, johon Yoho ja O' Keefe liittyivät. Seuraavana vuonna Thomasson palasi New Yorkista, missä hän oli ollut säestämässä folklaulaja Milton Carrollia. Thomassonin yhtyeeseen liittymisen myötä Siennasta muotoutui uuden syntymän kokenut Outlaws. Yhtyeessä kosketinsoittajana vuosina 1971-72 vieraillut Billy Jones palasi Coloradosta vuonna 1973 ja liittyi Outlawsiin kolmanneksi kitaristiksi. Yhtyeen kitaristikolmikkoa ryhdyttiin myöhemmin kutsumaan Floridan kitara-armeijaksi. O'Keefe oli väliaikaisesti poissa yhtyeestä vuosina 1973-74. Häntä tuurasivat Buzzy Meekings ja Bobby Birkbeck. Charlie Bruscosta tuli The Outlawsin manageri. Capricorn Recordsin perustajan Phil Waldenin veljelle Alan Waldenille yhtyeestä vinkkasi Lynyrd Skynyrdin solisti Ronnie Van Zant. Alan Walden ryhtyi Charlie Bruscon kanssa hoitamaan The Outlawsin managementtiä. Clive Davis sainasi The Outlawsin ensimmäisenä yhtyeenä Arista Recordsille. Davis ja Brusco todensivat Outlawsin konsertin Lynyrd Skynyrdin lämmittelijänä Columbuksessa, Georgiassa vuonna 1974 ja Skynyrdin Ronnie Van Zant kehotti Davisia ystävällisesti, mutta päättäväisesti sainaamaan The Outlawsin. Yhtyeen vuonna 1975 ilmestynyt nimetön esikoisalbumi lukeutuu sen kaikkein keskeisimpään tuotantoon ja sisältää muun muassa klassikkokappaleet There Goes Another Love Song ja Green Grass and High Tides.
Vaikka The Outlaws niputetaan yleisesti southern rockin edustajaksi tuplakitarointeineen, erosi yhtye useista virkaveljistään kolmen ja jopa neljän solistin toteuttamissa vokaaliharmonioissaan, joihin se oli saanut inspiraatiota esimerkiksi Buffalo Springfieldin ja The Byrdsin kaltaisilta yhtyeiltä. The Outlawsin tunnusmerkkejä ovat Thomassonin tunnistettava kitara- ja laulusoundi. Hän soitti ensisijaisesti Fender Stratocasteria, mutta myös Fender Telecasteria. Outlawsin toinen soolokitaristi Billy Jones soitti ensisijaisesti Gibson Les Paulia sekä puhtaalla että säröisellä soundilla. Erityisen arvostettua Outlawsin diskografiassa on yhtyeen varhaistuotanto vuoteen 1980 saakka. Se oli suosittu kiertue-esiintyjä useiden musiikilliselta ilmaisultaan huomattavankin erityyppisten yhtyeiden kanssa konsertoidessaan. Outlaws oli esimerkiksi mukana The Whon vuoden 1976 kiertueella. 80-luvun loppuun mennessä Thomasson oli yhtyeen ainoa originaalijäsen. Vuonna 1994 ilmestyneen pitkäsoiton Diablo Canyon julkaisi pieni levy-yhtiö ja myös keikkapaikat vaihtuivat clubeihin. Kahta vuotta myöhemmin Thomasson otti vastaan kitaristin pestin Lynyrd Skynyrdissä ja Outlawsin toiminta katkesi lähes vuosikymmenen ajaksi. Henry Paul perusti country-yhtyeen BlackHawk, joka saavutti jonkinlaista listamenestystä 90-luvulla.
Vuonna 2005 Outlaws teki paluun kokoonpanolla, jossa legendaarista miehistöä edustivat Thomasson, Paul, Yoho ja Dix. Line upin täydentäneet kitaristi Chris Andersson, basisti Randy Threet ja kosketinsoittaja Dave Robbins olivat vaikuttaneet aikaisemmin Black Hawkissa. Legendaarisesta miehistöstä kitaristi Jones ja basisti O' Keefe kuolivat molemmat vuonna 1995 vain muutaman viikon välillä toisistaan. O' Keefe menehtyi huumeiden yliannostukseen ja Jones teki itsemurhan pian tämän jälkeen. Paul ja Robbins palasivat BlackHawkiin alkuvuodesta 2006, mutta jäljelle jäänyt Outlaws-jäsenistö jatkoi. Kesällä 2007 yhtye oli mukana Charlie Danielsin Volunteer Jam Tourilla. Outlawsin johtohahmo Hughie Thomasson menehtyi sydänkohtaukseen yhdeksäs syyskuuta 2007. Yhtye sinnitteli edelleen kokoonpanolla, jossa vanhempaa osastoa edustivat Paul, Yoho, Anderson ja Threet ja oli kiertueella vuosina 2008-2009. Toukokuussa 2010 Outlaws esiintyi muun muassa Marshall Tucker Bandin ja Molly Hatchetin kanssa Long Islandin Southern Jamissa. Samaisen vuoden kiertueelle kosketinsoittajaksi palasi Dave Robbins. Uutta tuotantoa sisältänyt pitkäsoitto It's About Pride ilmestyi 18 vuoden levytystauon jälkeen syyskuussa 2012. Henry Paulin johtamana levytetty albumi oli arvostelumenestys. Muutamaa vuotta aikaisemmin The Outlawsin kokoonpanoa oli täydentänyt Henry Paul Bandin soolokitaristi Billy Crain. Paul ja Crain vastasivat valtaosasta It's About Priden kappaleista. Pitkäsoiton päätti cover Henry Paul Bandin kappaleesta So Long, joka ilmestyi alunperin yhtyeen vuoden 1979 esikoislevyllä Grey Ghost. Vuonna 2015 The Outlaws osallistui Charlie Danielsin Volunter Jamiin. Marraskuussa 2016 yhtyeeltä julkaistaan tuplacd-digipackina ja myös downloadina Legacy Live. Vuonna 2018 Chris Andersonin paikan The Outlawsissa otti aikaisemmin country-yhtye BlackHawkin kiertuekitaristina vaikuttanut Dale Oliver.
Yhtyeen tuorein albumi on vuonna 2020 ilmestynyt Dixie Highway.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti