Rush:Presto
21. marraskuuta 1989 ilmestynyt Presto on kanadalaisen rockyhtyeen Rushin 13. studioalbumi. Mainitun pitkäsoiton julkaisijana oli Anthem Records ja kansainvälisesti yhtyeen tuotannon ensimmäisenä albumina Atlantic Records yhtyeen jätettyä Mercuryn. Rushin vuonna 1987 ilmestyneen albumin Hold Your Fire tiimoilta tehty kiertue päättyi seuraavana vuonna. Vuoden 1988 joulukuussa Rushin jäsenet kokoontuivat yhteen miettimään seuraavaa siirtoaan. Yhtye päätti pitää puolen vuoden tauon, ennen kuin se alkaisi työstää seuraavaa albumiaan. Mainittu pitkäsoitto, eli Presto tuli merkitsemään muutosta yhtyeen soundissa tehdessään edellisten syntetisaattorivetoisempien albumien jälkeen paluun kitaraorientoituneempaan tyyliin sekä sovitustensa että kirjoitustyönsä osalta. Kanadassa Presto saavutti seitsemännen ja Yhdysvalloissa kuudennentoista sijan. Singleformaatissa albumilta julkaistiin kappaleet Show Don't Tell, The Pass ja Superconductor, joista kaikista työstettiin lisäksi musiikkivideot. Kappaleista ensiksi mainittu kohosi Billboardilla Album Rock Tracks-listan kärkeen. Pitkäsoiton tiimoilta Rush teki helmi-kesäkuuhun 1990 ajoittuneen Presto Tourin. Yhdysvalloissa Presto saavutti kultalevyn puolen miljoonan kappaleen myynnillään. Albumi remasteroitiin vuosina 2003 ja 2014, jälkimmäisellä kerralla osana boxia The Studio Albums 1989-2007. Presto julkaistiin uudelleen vielä vuonna 2015 Sean Mageen remasteroitua mainitun albumin Abbey Roadin studioilla. Rushin jäsenet ottivat Mageen itse yhteyttä ja pyysivät häntä remasteroimaan koko tuotantonsa. Tavanomaiseen tapaan Alex Lifeson ja Geddy Lee vastasivat albumin musiikista ja Neil Peart lyriikoista. Paluu Rushin tuotannon edellisiä albumeita kitaravetoisempaan ilmaisuun miellytti etenkin Lifesonia. Toisin kuin useilla muilla Rushin pitkäsoitoista, Prestolla ei ollut yhtä tiettyä lyyristä teemaa, vaan jokaisen kappaleen tekstit muodostivat oman kannanottonsa. Preston nauhoitukset tapahtuivat kesä-elokuussa 1989. Albumin kappaleista The Passista muodostui Peartille kaikkein keskeisin. Sen lyriikat ovat saaneet inspiraationsa Peartin ystävänsä kanssa tekemästä pyörämatkasta ja ystävän kertomuksesta nuoren itsemurhasta. Vaikean aiheensa vuoksi Peart työskenteli mainitun kappaleen parissa kaikkein tiiviimmin. Juuri The Pass-kappaleen ansiosta Peart valitsi Preston Rushin tuotannosta albumiksi, jonka hän haluaisi nauhoittaa uudelleen, jos se olisi mahdollista. Albumin nimikappaletta Presto Rush soitti konserteisssaan vasta vuoden 2010 Time Machine-kiertueellaan. Red Tiden on tulkittu olevan kuvaus ilmastonmuutoksesta. Hand Over Wrististä kaavailtiin ensiksi instrumentaalikappaletta, mutta Peartin lähettämät teksti-ideat saivat hyväksynnnän ja kappaleen instrumentaaliversiosta luovuttiin. AllMusiciin Prestosta laaditussa arviossa McKenzie Wilson antoi albumille neljä ja puoli tähteä viidestä mahdollisesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti