torstai 24. elokuuta 2023

Lauantain pitkä:Eräs keskeisimmistä 90-luvulla aloittaneista brittiyhtyeistä

Skunk Anansie on brittiläinen rockyhtye, jonka kokoonpanon muodostavat leadvokalisti/kitaristi Skin, basisti/taustalaulaja Cass, kitaristi/taustalaulaja Ace sekä rumpali/perkussionisti Mark Richardson. Skunk Anansie aloitti toimintansa vuonna 1994, hajosi vuonna 2001 ja kasasi rivinsä vuonna 2009. Nimensä yhtye on ottanut akanilaisten kansantarinoiden hämähäkkimiehestä Ghanasta ja adjektiiviattribuutti on lisätty antamaan nimelle ilkeää sävyä. Skunk Anansie on julkaissut kuusi albumia, yhden kokoelmalevyn ja useita singlehittejä. Yhtye niputetaan usein brittirockin genreen. Vuonna 2004 ilmestyneen teoksen Guinness Book of British Singles & Albums mukaan Skunk Anansie oli eräs suosituimmista brittiyhtyeistä vuosien 1952 ja 2003 välillä. Sekä albumit että singlet mukaan lukien yhtye oli nimittäin pysytellyt listoilla 142 viikon ajan. Vasta mainitun teoksen 17. ja juuri vuonna 2004 ilmestynyt painos otti huomioon singlejen lisäksi myös albumilistalla vietetyt viikot. Debyyttikeikkansa yhtye soitti Lontoon Splash-clubilla maaliskuussa 1994. Seuraavana vuonna Kerrang!-lehden lukijat äänestivät Skunk Anansien parhaaksi uudeksi brittiyhtyeeksi. Edellisen rumpalinsa Robbie Francen korvaajan, eli Mark Richardsonin yhtye tapasi juuri palkintoseremoniassa. Koesoittotilaisuus järjestettiin ja yhtye löysi uuden kokoonpanonsa. Samana vuonna yhtyeen kappaleet Feed ja Selling Jesus ilmestyivät elokuvan Strange Days soundtrackalbumilla. Vuonna 1996 Kerrang!:in lukijat äänestivät Skunk Anansien parhaaksi brittiläiseksi livebändiksi. Vuonna 1996 Skunk Anansie valittiin parhaaksi livebändiksi ja parhaaksi yhtyeeksi MTV European Music Awardseissa. Sylvia Massyn tuottama yhtyeen esikoisalbumi Paranoid &Sunburnt nauhoitettiin kuudessa viikossa ja kakkosalbumi Stoosh ilmestyi vuonna 1996. Molempien pitkäsoittojen julkaisijana oli One Little Indian Records. Vuonna 1998 Skunk Anansien levy-yhtiöksi vaihtui Virgin Records ja yhtyeen kolmas pitkäsoitto Post Orgasmic Chill ilmestyi vuonna 1999. Samaisena vuonna 1999 Skunk Anansie oli viimeinen Glastonbury Festivaalin pääesiintyjänä soittanut yhtye. Se esiintyi viimeisenä Pyramid-stagella 27. kesäkuuta. 90-luvun aikana Skunk Anansie konsertoi ympäri maailmaa esimerkiksi U2:n, Aerosmithin, Bad Religionin, Therapy?:n ja Killing Joken kanssa.

Skunk Anansien lopetettua toimintansa Skin aloitti soolouransa. Hänen esikoisalbuminsa Fleshwounds oli työstetty pitkäaikaisen biisintekokumppanin Len Arranin kanssa ja se ilmestyi syyskuussa 2003. Kakkossoolo Fake Chemical State julkaistiin maaliskuussa 2006. Ace julkaisi nimellä Ace Sounds työstetyn albumin Still Hungry. Myöhemmin hän liittyi yhtyeeseen Inner Mantra. Lisäksi Ace on toiminut tutorina modernin musiikin Brightonin instituutissa. Vuonna 2002 Cass nauhoitti albumin Scars Gary Mooren kanssa ja vaikutti hänen basistinaan ja taustalaulajanaan. Skinin ensimmäisellä sooloalbumilla Cass vastasi useista instrumenteista. Mark oli mukana useiden artistien, kuten Skinin levyillä ennen kuin hän liittyi yhtyeeseeen Feeder sen orginaalirumpalin Jon Leen kuoltua. Acen tavoin myös Mark on ollut tutorina Brightonin instituutissa. Toinen ja kolmas huhtikuuta 2009 ajoittuneet Skunk Anansien paluukeikat Lontoossa myytiin loppuun 20 minuutissa. Greatest Hits-kiertue käynnistyi 9. lokakuuta Brysselistä ja siihen sisältyi keikkoja ympäri Eurooppaa. Kokoelma-albumi Smashes and Trashes ilmestyi marraskuun toisena 2009. 15 kappaletta sisältävä kokoelma kattaa koko yhtyeen uran ja se sisältää myös kolme uutta biisiä; Because of You, Tear the Place Up ja Squander. Niistä ensin mainittu oli ensimmäinen albumilta poimittu single ja se oli top ten-menestys Italiassa. Skunk Anansien viides albumi Wonderlustre ilmestyi 13. syyskuuta 2010 ja sitä edelsi single My Ugly Boy. Pitkäsoitto nousi lokakuun alussa Italiassa albumilistan kärkeen ja oli top ten-menestys Euroopassa esimerkiksi Saksassa, Alankomaissa, Ranskassa ja Puolassa. Toukokuussa 2010 Skunk Anansie soitti kaksi konserttia Berliinissä Ramsteinin lämmittelijänä. Pitkäsoitolta poimittu toinen single Over the Love ilmestyi marraskuussa ja kolmas, You Saved Me seuraavan vuoden maaliskuussa. Skunk Anansien kesäkuussa 2011 Rock Over Volga-festivaalilla Samarassa soittama konsertti sai poikkeuksellisen myönteisen vastaanoton. Yhtyeen soittaessa samaisen vuoden elokuussa Pukkelpopissa Belgiassa tragedia iski pienen tornaadon tappaessa viisi ihmistä ja useiden loukkaantuessa. Skunk Anansien originaalirumpali Robbie France menehtyi Ranskassa 14. tammikuuta 2012 52-vuotiaana. Skunk Anansien seuraava albumi oli syyskuussa 2012 ilmestynyt Black Traffic ja sen julkaisua seurasi kiertue Euroopassa. Syyskuussa 2013 ilmestynyt albumi An acoustic Skunk Anansie-Live in London oli nauhoitettu Cadogan Hallissa samaisen vuoden huhtikuussa. Albumi ilmestyi myös dvd-formaatissa. Tammikuun puolivälissä 2016 julkaistiin Skunk Anansien kuudes studioalbumi Anarchytecture ja sitä seurasi helmikuussa tiivis kiertue Euroopassa. Konsertointi jatkui samaisen vuoden kesänä. 25. tammikuuta 2019 ilmestynyt livealbumi 25 LIVE @25 sisälsi nimensä mukaisesti 25 biisiä, jotka oli poimittu yhtyeen siihenastisilta kuudelta studioalbumilta. Kyseiset liveversiot oli taltioitu yhtyeen vuoden 2017 kiertueelta. 25-vuotisjuhlaansa yhtye vietti vuonna 2019 soittamalla konsertteja Euroopassa kesän 2019 aikana ja lopettaen juhlallisuudet konsertteihin Britanniassa. Kesäkuussa 2019 yhtye vastaanotti Kerrang!:in Hall of Fame -palkinnon. Vuonna 2019 yhtyeeltä ilmestyi myös single What You Do for Love, jonka musiikkivideo oli mustavalkoinen konserttivideo. Vuonna 2020 ilmestyi single This Means War ja alkuvuodesta 2022 pikkulevyt Piggy ja Can't Take Your Anymore. Uudesta albumista ei kuitenkaan ole tehty ilmoitusta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti